1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Talousviisaat arvioivat puolueiden työllistämistaitoa

Radio Suomen Ajantasa kysyi taloudellisten tutkimuslaitosten johtajilta ja professoreilta mitkä puolueet ymmärtävät parhaiten pitkäaikaistyöttömyyden syyt ja vähentämiskeinot. Asiantuntijat arvioivat puolueiden käsityksiä sokkona, toisin sanoen tietämättä mikä puolue oli kyseessä.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Seija Ilmakunnaksen mukaan puolueen 1 [kristillisdemokraatit] käsitys pitkäaikaistyöttömyyden syistä on epärealistisin. Puolue pelkistää monitahoisen ongelman työttömien terveydentilan ja työkyvyn ongelmaksi, vaikka taustalla on muun muassa kohtaanto-ongelma.

-Puolueen 7 [vasemmistoliitto] keinot ovat konkreettisia ja maaliinsa välittömästi osuvia. Aktivointitoimenpiteisiin lukeutuu vastauksessa myös suora tukityöllistäminen eikä ainoastaan työvoimakoulutus.

Helsingin yliopiston valtio-opin professorin Kyösti Pekosen mielestä parannuskeinoihin vastaaminen sujuu puolueilta paremmin, koska kaikki esittävät sinänsä hyödyllisiä toimenpiteitä.

- Hallitus ei kykene oikeasti huolehtimaan kansalaisten terveydestä, eikä puolueen 1 [kristillisdemokraatit] mielenterveyspalveluilla pystytä valitettavasti ratkaisemaan pitkäaikaistyöttömyyden ongelmaa. Työttömyysongelma ei ratkea puolueen 6 [kokoomus] yksilöllisillä toimenpideohjelmilla eikä vientiteollisuutta tukemalla, kuten esittää puolue 4 [perussuomalaiset].

-Pitkäaikaistyöttömyyden hoitaminen edellyttää erityistä, laajaa ja monialaista toimenpideohjelmaa, jollaisesta puhuvat esimerkiksi puolueet 5, 7 ja 8 [vihreät, vasemmistoliitto ja keskusta].

”Ok”, toteaa Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm tarkastellessaan käsityksiä pitkäaikaistyöttömyyden syistä puolueilla 3 ja 5 [SDP ja vihreät].

Tuloloukut puppua

Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti ei usko tuloloukkuihin, joihin viittaa puolue 8 [keskusta].

-Se, ettei työttömän kannata ottaa vastaan tarjottua työtä, on harvinaista. Käsitys perustuu väärään kuvaan työttömien toimeentulosta.

-Työttömyysturvan ja pienten palkkatulojen yhteensovittamiseen liittyy toki ongelmia, mutta yleensä nämä ongelmat aiheutuvat siitä, että mahdollisuus ansiotuloihin ja työttömyysturvaan samanaikaisesti (samalta ajalta päällekkäin) halutaan estää tehokkaasti.

-Empiirisen tutkimusnäytön valossa tuloloukuilla on mahdotonta selittää työttömyyden tasoa ja vaihtelua.

Toimitusjohtaja Sixten Korkman sanoo, että ETLAn kannalta huonoimpia vastauksia tarjoavat syiden osalta puolue 6 [kokoomus] ja keinojen osalta puolue 4 [ perussuomalaiset].

Puolue 1 [kristillisdemokraatit] vastaa järkevimmin molempiin kysymyksiin, mutta Korkman korostaa, että nimenomaan toteutunutta pitkäaikaistyöttömyyttä silmällä pitäen.

Puolueiden vastauksista jäi paljon uupumaan

Kyösti Pekosen mukaan useimmat puolueiden vastaukset lähtevät yksioikoisesti siitä, että syy on joko pitkäaikaistyöttömissä tai työnantajissa.

-Yksioikoisin näkemys on puolueella 1 [kristillisdemokraatit], jolla syyt ja seuraukset menevät sekaisin. Muutenkin käsitys kansan terveydentilan valtavasta huonontumisesta yleensä on kummallinen.

Tampereen yliopiston sosiologian professori Risto Heiskalan mukaan yhteiskunnallisesti välttämätön työ on jaettu sillä tavalla väärin, että joillakin sitä on tehtävänä liikaa ja joillakin ei lainkaan.

-Työnjakomallin uudistaminen pitäisi toteuttaa siten, että ensin selvitetään mitkä työt on tehtävä (so. kuinka laaja on "välttämättömyyden valtakunta") ja sitten, miten työt jaetaan reilusti ihmisten kesken.

Korkmanin mielestä moni puolue on vastauksissaan pohtinut työttömyyttä yleensä pikemmin kuin pitkäaikaistyöttömyyttä. Lisäksi puolueet ovat ajatelleet pikemminkin pitkäaikaistyöttömyyden ennalta ehkäisyä pikemmin kuin toteutuneen pitkäaikaistyöttömyyden vastaisia toimia.

Myös Heikki Ervasti kokee, että työttömyys on kyselyssä hahmotettu eri tavoin eri puolueissa.

Ylen kysely lähetettiin puolueille kirjallisena.