Apurahat ja taiteilijat valuvat pääkaupunkiseudulle

Valtion nykyinen tukipolitiikka ajaa tätä menoa taiteilijoita maakunnista pääkaupunkiseudulle. Näin arvioi mikkeliläisopiskelija pro gradu -tutkielmassaan. Hän on käynyt läpi Etelä-Savossa myönnetyt taiteilija-apurahat kahdenkymmenen viime vuoden ajalta.

Kotimaa
Lastuja höylätään.
Lastuja höylätään.YLE / Timo Ikonen
Lastuja höylätään.

Valtion taidetoimikuntien myöntämistä apurahoista on erään selvityksen mukaan yli 80 prosenttia mennyt pääkaupunkiseudulle. Valtion rahoittaminen alueellisten taidetoimikuntien rahoitus on puolestaan jämähtänyt paikalleen. Siinä syy taiteen tekemisen nykytilaan. Apuraha on elintärkeä varsinkin aloittelevalle taiteilijalle.

- Ammatti on siinä mielessä hassu, että mitä enemmän teet töitä, niin sitä enemmän sulla menee rahaa, elikkä sun pitää hankkia välineet. Siihen tyssää monen ura, arvelee mikkeliläinen kuvataiteilija Hanna Vahvaselkä.

Taiteilijoiden edut parantuneet

Taiteilijoiden asemaa on kohennettu viime aikoina muun muassa eläketurvalla. Tästä huolimatta apurahojen jakoa tutkinut opiskelija on varma, että taiteilijoita karkaa pääkaupunkiseudulle, jonne apurahatkin kasaantuvat. Tilanne näkyy maakunnan imagossa.

- Se, että alueella toimii taiteilijoita ja kulttuurinen pääoma näkyy, niin se on viesti ulospäin siitä, mitkä ovat maakunnan arvot ja millaisia ihmisiä täällä asuu, mitä täällä voi tehdä ja saa tehdä, sanoo Jatta Juhola Mikkelistä.

Usein taiteilija joutuu hankkimaan elantonsa monesta paikasta, työskentelemällä vaikkapa opettajana. Kulttuuri- ja urheiluministeriön selvityshenkilö Tarja Cronberg esitti tällä viikolla, että apurahoja korotettaisiin kymmenellä prosentilla vuosittain seuraavat viisi vuotta. Tämä ei automaattisesti kohenna taiteilijoiden tilannetta maakunnissa.

- Tavallaan se, että määrärahoja lisätään Helsinkiin, niin se ei taas auta näitä alueella toimivia taiteilijoita. Sitä rahavirtaa pitäisi saada vahvistettua alueellisiin taidetoimikuntiin päin, toteaa Juhola.

Kustannukset pääkaupunkiseutua pienemmät

Maalla elämisen etuna ovat pienemmät elin- ja työskentelykustannukset, esimerkiksi vanhoista kouluista tai VR:n rakennuksista voisi saada halvat työtilat.

- Mä toivoisin, että tänne tulisi enemmänkin näitä nuoria ihmisiä. Ja sopivasti hämmentäisivät tätä ilmapiiriä. Syntyisi keskustelua ja väittelyä ja intohimoa, sanoo Etelä-Savon taidetoimikunnan pääsihteeri Riitta Moisander.

Lähteet: YLE Etelä-Savo