Kanava ja raja ovat olleet työn ja identiteetin rakentajia Nuijamaalla

Rajan pinnassa Etelä-Karjalassa sijaitseva Nuijamaa on elänyt Saimaan kanavasta, mutta kokenut myös lukuisat rajan siirrot. Pienen pitäjän identiteetti on säilynyt vahvana, vaikka itsenäisyyttä ei enää olekaan.

Nuijamaa, Lappeenranta
Höyrylaiva Nuijamaa oli vuonna 1906 perustetun Nuijamaan höyrylaivaosuuskunnan suurin matkustaja-alus.
Pentti Kolarin kokoelma

Nuijamaan historiaa on kirjattu vuosien saatossa talteen vain parin kyläkirjan verran. Ensimmäinen historiikki oli siis toivottu teos.

Dosentti Marko Tikan, 40, kirjoittama historiikki Kanavan kansaa, rajan väkeä Nuijamaasta nostaa pääosaan ihmiset. Historian punaisena lankana kirkollisen ja kunnallisen historian rinnalla ovat historian tekijät ihmiset ja heidän sosiaaliset verkostonsa aikojen kuluessa.

Tuore kirja nostaa esiin muun muassa Nuijamaalla eläneitä perheitä ja sukuja. Esittelyyn pääsevät esimerkiksi Laapiot, Esselströmit, Vuorelat, Vakkilat, Kultaset ja Lehkoset.

Pienestä pitäjästä on vuosien saatossa noustu niin kansallisen urheilun huipulle kuin eduskuntaankin. Nuijamaalainen kansanedustaja Lauri Kaarna istui eduskunnassa Maalaisliiton edustajana vuosina 1951-53.

Kirja nojaa myös paikallisten sukujen ja tekijöiden arkistomateriaaleihin. Yksi heistä on kansanvalokuvaaja Olga Ruotsalainen, jonka ottamia valokuvia kirjassa on lukuisia.

Siirtyvän rajan merkitys

Nuijamaa on historiansa aikan joutunut kestämään myös lukuiset rajansiirrot. Pitäjä on ollut niin Viipurin ja Jääsken, Ruotsin ja Venäjän sekä Suomen ja Neuvostoliiton raja-aluetta.

Venäjän läheisyys on ollut aina itsestäänselvää nujamaalaisille. Itänaapuriin matkaaminen ei ole ollut kynnyksen takana. Joskus Pietari on jopa ollut luontevampaa lähteä kuin kauemmas Suomeen.

Suomen ja Neuvostoliiton rajanylistyspaikan avautuminen Nuijamaalle vuonna 1975 on ollut merkittävä päätös alueen kannalta. Rajaliikenteen kehitys on tuonut toisaalta vilkasta liikennettä alueelle, mutta toisaalta myös työapikkoja.

Kanavan kaivajat

Rajan lisäksi Nuijamaalle leimallista on Saimaan kanava.

Kanava on vaikuttanut aikoinaan pitäjä syntyyn ja tarjonnut alueen ihmisille niin pysyviä kuin kausiluontoisiakin töitä.

Yhden miehen metsästä omaksi kunnaksi

Nuijamaan historia ulottuu aina 1500-luvulle saakka. Kunnan itsenäinen elämä päättyi vuonna 1989, kun se liitettiin Lappeenrantaan.

Nuijamaa oli aikoinaan metsäistä viljelysaluetta. Nimen sanotaan syntyneen Nuija-nimisen miehen metsästysalueesta. Ensin oli Nuijan omistama alue, sitten tuli Nuijama by ja vähitellen syntyi Nuijamaa.

Lähteet: YLE Etelä-Karjala