Nurmo ikuistettiin ryijyyn

Kahden vuosikymmenen pohdinta, kuukausien suunnittelu ja koko alkuvuoden jatkunut ompelu synnyttivät ryijyn "Joki on Nurmon äiti". Lankoja solmittiin monesti kellon ympäri.

ryijyt
Joki on Nurmon äiti-ryijyn tekijät vasemmalta alkaen: Aila Yli-Hakola, Kaisu Mahlamäki, Hannele Kuoppala ja Raija Peltokoski.
Joki on Nurmon äiti-ryijyn tekijät vasemmalta alkaen: Aila Yli-Hakola, Kaisu Mahlamäki, Hannele Kuoppala ja Raija Peltokoski.YLE / Vesa-Matti Ruuska

Nurmoo-seuran Aila Yli-Hakola on pohtinut ajatusta Nurmon omasta ryijystä 20 vuotta nähtyään Virtain ryijyn. "Joki on Nurmon äiti" on kunnianosoitus edesmenneelle kunnalle.

- Kun Nurmon kunta lakkasi olemasta, päätimme ikuistaa vuosiluvut 1868-2008 ryijyyn. Me ollaan tehty tässä samalla surutyötä, sanoo Yli-Hakola painokkaasti, mutta hymyssä suin.

Töitä paiskittiin kellon ympäri

Nelihenkinen työryhmä antaa varsinaisesta ompelutyöstä suurimman kunnian Kaisu Mahlamäelle. Mahlamäki laskee, että 100 x 130 senttisessä ryijyssä on 13 000 erillistä lankanippua eli ryijynukkaa.

- Kellon ympäri ompelin monta kertaa. Hannele sanoi tammikuussa, että jos 600 nukkaa tehdään viikossa, ryijy on keväällä valmis. Me ompelimme parhaimmillaan 2700 nukkaa viikossa, sanoo Mahlamäki ja nyökkää kohti Seinäjoen kansalaisopiston ryijyryhmän opettaja Hannele Kuoppalaa.

- Ovat tosi vastuuntuntoisia tekijöitä. Yhdessä ollaan tehty, kiittelee Kuoppala.

Ryijy päätyy Nurmon museoon, josta mallin ohjeita voi lunastaa. Tarkoitus on, että "Joki on Nurmon äiti" säilyy mallina hamaan tulevaan.

- Perinne elää. Ryijyä ommellessa into tehdä oma ryijy kasvoi enempi ja enempi. Tosin nyt on pieni loma paikallaan, naurahtaa työryhmän Raija Peltokoski.

Lähteet: YLE Pohjanmaa