yle.fi-etusivu

Järvi uhkaa täyttyä mudasta - onko mitään tehtävissä?

Erään keskisuomalaisen järven asukkailla on sama huoli monen suomalaisen mökkiläisen kanssa: oma järvi on täyttymässä mudasta. Lähisuot on ojitettu, mutta turve- ja metsäteollisuus vakuuttavat, että heidän omat päästönsä ovat vain vähäiset. Tarkkoja tietoja lähimaiden päästöistä on kuitenkin vaikea tai mahdoton saada etenkin metsäteollisuudelta.

UPM
Jussi Alanko mittaa mudan syvyyttä mökkijärvellään.
Jussi Alanko mittaa mudan syvyyttä mökkijärvellään.Marjaliisa Alanko

Paikallinen vesienhoitoyhdistys on tehnyt vesienkunnostusaloitteen oman järven pelastamiseksi. Vanhat mökkiläiset kertovat järven olleen vielä 40 vuotta sitten hyvä uima- ja kalastusvesi seitsenmetrisine syvänteineen. Nyt mittatikku peittyy mutaan kahdesta metristä alaspäin.

Lisäksi veden korkeus vaihtelee voimakkaasti. Kyseessä ovat paitsi järvessä pulikointi ja kalastus, myös omien tonttien arvo.

Alueen merkitys avasi oven neuvotteluihin

Järven tapaus läpäisi Keski-Suomen ELY-keskuksen seulan ja mökkiläiset pääsivät harvinaislaatuiseen neuvottelutilaisuuteen yhdessä viranomaisten, Keuruun kaupungin, Vapon, Metsäkeskuksen ja UPM:n kanssa.

UPM:llä on alueella metsäojituksia, minkä lisäksi moni on ostanut maansa juuri UPM:ltä. Vapolla on vieressä Kalmonsuon tuotantoalue, jonka vedet laskevat yhden välijärven kautta kyseessä olevaan järveen.

Neuvotteluissa yritettiin päästä selvyyteen siitä, mistä muta on peräisin ja miten sen tulo saataisiin estettyä. Suurin ongelma oli tutkimustiedon puute - kun ongelman aiheuttajaa ei voida vedenpitävästi osoittaa, on vaikea korjata toimintaa. Kuuntele radiojuttu neuvottelutunnelmista YLE Areenasta.

62 hehtaarin turpeennostoalue täyttää viranomaisten vaatimukset

Järven pohjoispuolella sijaitsevan Kalmunevan 62 hehtaarin turpeentuotantoalue on otettu käyttöön vuonna 1982.Vapon raportin mukaan vuonna 2009 Kalmunevalta pääsi purkuvesistöön netto-kiintoainepäästöjä 1658 kg, typpeä 337 kg ja fosforia 13 kg.

Suomisen mukaan valvova viranomainen ei ole moittinut Vapoa Kalmunevan ympäristövaikutuksista missään vaiheessa. Keski-Suomen ELY-keskus tarkasti Kalmunevan heinäkuussa 2010, eikä löytänyt huomautettavaa. Kalmunevan päästöjä yritetään pitää kurissa laskeutusaltaalla ja hakepadolla.

Lisäksi lähivaluma-alueen pohjoisreunalla on Vapon Mustasuon turpeennostoalue. Siitä 26,5 hehtaarin lasketaan kuormittavan järveä. Vapon mukaan suolla on toteutettu perustason vesienkäsittely, eli sarka-ojarakenteet, päisteputkipidättimet ja laskeutusaltaat. Myös Mustasuolle on tulossa kosteikkoja ympäristöluvan uusimisen yhteydessä.

UPM:n metsäojituksia 1000 hehtaaria - ehkä

UPM omistaa 3200 hehtaaria maata järven lähivaluma-alueelta. Vuoden 1990 jälkeen metsiä on ojitettu 70 hehtaaria, joista lähes kaikki ovat vanhojen ojien kunnostusojituksia. Sitä aikaisemmista ojituksista UPM:llä ei ole luotettavaa tietoa.

UPM:n metsäsuunnittelijan Jari Peltosen karkean arvion mukaan ojitettuja alueita olisi yhteensä reilut 1000 hehtaaria. Suurimpien ojitusvuosien hän arvioi ajoittuvan 60- ja 70-luvuille.

Metsätalouden päästöjä ei ole mitattu vastaavalla tavalla kuin turpeennoston. Peltosen mukaan UPM pyytää viranomaisten lausunnon kaikista ojitushankkeista, eivätkä viranomaiset esittäneet ole kiintoainepäästöjen laskentaa tai mittausta.

Yksityisiä metsiä ojitettu 460 hehtaaria

Metsäkeskuksen tietojen mukaan valuma-alueen yksityismetsistä 460 hehtaaria on ojitettuja turvemaita. Kunnostusojituksia on tehty 270 hehtaarilla, viimeisen kymmenen vuoden aikana 30 hehtaarilla.

Metsäkeskuksen asiantuntijan Juha Jämsénin mukaan näiden maiden kuormituksia vesistöön on hankala laskea. Keskiarvoihin perustuvia ominaiskuormituslukuja ei voi käyttää sellaisenaan, sillä vesistöön päässeen kuormituksen määrään vaikuttaa muun muassa se, kuinka paljon ja millaista maata metsän ja vesistön väliin jää.

Alueella on myös Metsähallituksen maita.

Järven tilaa yritetään parantaa monin keinoin

Keski-Suomen ELY-keskuksen suunnittelupäällikkö ja neuvotteluiden puheenjohtaja Esa Solismaa kertoo, että järven tilaa yritetään parantaa monin keinoin.

- Järven valuma-alueella on tehty metsäkeskuksen paikkatietoaineistoon perustuva riskikohteiden kartoitus ja työtä jatketaan valittujen kohteiden ja osa-alueiden maastotarkastuksilla. Maastotarkastusten perusteella arvioidaan, mitä toimenpiteitä valuma-alueella olisi järkevää tehdä ja sen pohjalta metsäkeskus voi yksityisten metsänomistajien kanssa käynnistää KEMERA- rahoituksella toteutettavan hankkeen, jossa vesiensuojelutoimenpiteitä toteutetaan. Metsähallituksen ja UPM:n mailla tehtävistä vastaavista toimenpiteistä pitää neuvotella heidän kanssaan. Lisäksi kartoituksen perusteella voidaan suunnitella purovesien kunnostustoimenpiteitä ja paikantaa luonnontilaisena säilyneitä puroja.

Lisäksi järvellä aloitetaan keväällä vedenkorkeusseuranta. Syksyllä rannanomistajilta tiedustellaan kullekin sopivinta vedenkorkeutta. Sitten päätetään mahdollisen pohjapadon rakentamisesta.

Vapo lisää vesiensuojelua

Kalmunevan turpeennostosuon ympäristölupa on umpeutumassa ja vesiensuojelun parantaminen on ainakin yksi luvan uusimisen edellytys. Vapon ympäristöjohtajan Mia Suomisen mukaan yhtiö aikoo parantaa suon vesiensuojelua jo ennen lupaprosessia. Olemassa olevien laskeutusaltaan ja hakepadon rinnalle rakennetaan ensi kesänä myös kosteikko vesienpuhdistusta varten.

Tekstistä on jälkikäteen poistettu järven nimi ranta-asukkaiden toiveesta.

Lähteet: YLE Keski-Suomi / Petteri Juuti