Argentiinan viimeiselle diktaattorille elinkautinen

Argentiinan viimeinen diktaattori Reynaldo Bignone on tuomittu elinkautiseen vankeuteen ihmisoikeusrikkomuksista maata hallinneen sotilasjuntan aikana vuosina 1976-1983. Tällä kertaa tuomio tuli poliittisten vastustajien sieppaamisista ja murhista.

Ulkomaat
Reynaldo Bignone
Argentiinan viimeinen diktaattori Reynaldo Bignone oikeudenkäynissä v. 2009. EPA/CEZARO DE LUCA

Bignonen katsotaan myös syyllistyneen raskaana olevien naisten sieppauksiin ja surmiin. Naiset tapettiin sen jälkeen, kun he olivat synnyttäneet ja lapset annettiin juntalle uskollisille perheille kasvatettavaksi. Monien naisten perheet ovat yrittäneet vuosikymmenien ajan selvittää lasten kohtaloa.

Bignonesta tuli Argentiinan presidentti vuonna 1982 hävityn Falklandin sodan jälkeen. Hän luovutti vallan seuraavana vuonna demokraattisesti valitulle presidentille Raul Alfonsinille.

Viime vuonna 85 -vuotias Bignone sai 25 vuoden vankeustuomion poliittisten vankien sieppauksista ja kiduttamisista.

Samassa oikeudenkäynnissä tuomittiin myös neljä muuta entistä sotilasta ja poliisia. Argentiinan armahduslakeja muutettiin vuonna 2005 ja sen jälkeen maan oikeuslaitos on tuominnut yli 200 sotilasjuntan johtajaa erilaisista rikoksista. Myös yli 800 oikeusjuttua juntan entisiä sotilaita ja poliisia vastaan tutkitaan uudelleen.

ihmisoikeusjärjestöt arvioivat, että kaikkiaan 30 000 ihmistä katosi tai sai surmansa sotilasjuntan aikana.

Lähteet: AP, AFP