1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. akvaariot

Monni mötköttää useimmissa akvaarioissa

Akvaarion suosio suomalaisissa kodeissa on säilynyt tasaisena. Useimmilla ensimmäinen mielessä pyörivä hankittava kala on kultakala. Yleisin virhe puolestaan on akvaariokalojen liikaruokinta.

akvaariot
Kaloja akvaariossa
Vuokkokalat ovat suosittuja.YLE / Juhani Forsman

Akvaarion hankinta alkaa sen koon miettimisestä, kodin tiloista ja omista mieltymyksistä. Luonnollisesti myös budjetti vaikuttaa siihen, että minkä kokoiseen akvaarioon päädytään. Yleisimmillään kotien akvaariot ovat noin 100 litran kokoisia. Monet pelaavat aluksi mielikuvilla.

- Kultakaloilla lähdetään useimmiten liikkeelle. Monni täytyy myös lähes aina hankkia, kertoo kuopiolaisen akvaarioliikkeen yrittäjä Heimo Viskari.

Yleisimpiä kaloja ovat esimerkiksi neontetrat, parvikalat ja rihmakalalajikkeet. Kalojen kuljetus on varsin helppoa, ja vedellä täytetyissä muovipusseissa ne kulkevat pitkiäkin matkoja useiden tuntien ajan.

- Akvaarioihin otetaan paljon eri kokoisia kaloja. Määrät liikkuvat 20-50 kappaleen välillä. Lukumäärään ei ole suoraa sääntöä, opastaa Viskari.

Kaikki kalat eivät ole kavereita keskenään, ja jotkut lajikkeet sulkevatkin toisensa pois samassa elinympäristössä. Näin on esimerkiksi kultakalan ja pienempien parvikalojen suhteen.

- Parvikalat repivät varmasti kultakalan evät, muistuttaa Viskari.

Sisustus tärkeää

Akvaariokalojen keski-ikä on hyvin laaja. Viskarin mukaan elin-ikä on 1,5 vuodesta yli 20 vuoteen, ja esimerkiksi monnit ovat hyvin pitkäikäisiä. Ne ovat myös taitavia naamioitumaan.

- Monnista tulee mieleen ehkä kuivunut puunkarahka. Usein ne ovat voimakkaasti naamioituneita akvaarion pohjalle, kuvailee Viskari.

Akvaarion sisustukseen kuuluvat luonnonkivet, juurakot ja erilaiset keraamiset koristeet laivanhylyistä aarrearkkuihin. Elävät vesikasvit ovat myös tärkeä osa kokonaisuutta.

- Monille ne saattavat olla jopa kaloja tärkeämpiä.

Näillä elementeillä akvaariosta saadaan sekä näyttävännäköinen, että viihtyisä.

Parikin viikkoa automaatin varassa

Akvaarion sijoittamista on syytä miettiä. Paras paikka ei ole valoisa ja aurinkoinen paikka. Mitä pimeämpi ja varjoisampi, sitä parempi. Valo voi aiheuttaa herkemmin levänkasvua. Jos akvaario kuitenkin joudutaan sijoittamaan valoon, tulevat avuksi levänsyöjäkasvit.

- Me vaihdamme täällä liikkeessä vedet joka toinen viikko. Neljäsosa vanhaa vettä pois ja saman verran uutta tilalle. Säännöllinen vedenvaihto on siis syytä muistaa, että vesibiologia säilyy hyvänä ja tasaisena. Vedestä voi muodostua liian väkevää, jos se seisoo kuukausitolkulla, neuvoo Viskari.

Vetenä toimii puhdas kraanavesi, johon lisätään vedenhoitoaineet. Kaloja kukin ruokkii oman rytminsä mukaiseesti. Viskarin mukaan sopiva määrä voisi olla 2-3 kertaa päivässä.

- Akvaario ei sido pahasti. Lomien aikana se pystyy olemaan pari viikkoakin ruokinta-automaatin varassa omine nokkineen.

Yleisin virhe on kalojen liikaruokinta.

- Annetaan niin paljon ruokaa, että samennetaan ja saastutetaan vesi, jolloin se rehevöityy, kertoo Viskari.

Lähteet: YLE Savo

Lue seuraavaksi