Metsästäjät poraavat talkoilla linnunpönttöjä

Ilmajoella on porattu koko viikko uusia asuntoja. Paikallisen riistanhoitoyhdistyksen tavoitteena on valmistaa tällä viikolla parituhatta erikokoista linnunpönttöä Ilmajoelle ja lähikuntiin.

luonto
Linnunpönttöjen valmistusta.
Pönttömaakariksi ristitty kone kovertaa puuta pöntöiksi koko viikon Ilmajoen Riistavallin majan pihamaalla.YLE/Pasi Takkunen
Katso Päivi Rautasen juttu pöntönporauksesta. Kuvaus ja editointi Pasi Takkunen (1:59)

Metsästäjät ovat poranneet uudisasuntoja talkoilla jo kymmenen vuotta, kunhan asiakkaat tuovat omat pönttöpuut mukanaan.

- Tämä on luonnon hoitamista. Me metsästäjät olemme avarakatseisia, tiivistää pönttökökän tavoitteita Ilmajoen riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Martti Mannersuo. Ilmajoen riistanhoitoyhdistys on yksi Suomen suurimmista metsästysseuroista. Yhdistykseen kuuluu lähes tuhat jäsentä.

Ilmajokelaiset ovat poranneet joka kevät 1 700 - 2 500 linnunpönttöä.

- Tässä kymmenessä vuodessa niitä on tullut valmiiksi yli 20 000 kappaletta. Ilmajoella alkaa olla jo melkoisesti asuntoja linnuille, mutta meidän poraamia pönttöjä on levinnyt laajemmallekin tähän pohjalaismaakuntiin. Kerran kävimme Espoon Tapion torilla porauskalustomme kanssa. Onneksi veimme mukanamme sata valmista pönttöä, koska aika torilla hupeni rupatteluun, kun täältä lähteneet tulivat tervehtimään eteläpohjalaisia.

Pikkulinnuista telkkiin

Martti Mannersuon mukaan ihmisten on syytä auttaa kaikki kolopesijöitä pesän löytämisessä.

- Teemme kaikenkokoisia pönttöjä. Pönttöjä valmistuu niin pihapiirin pikkulinnuille kuin telkillekin.

Linnuille jätettävä oma reviiri

Pönttöjen asettelussa maltti on valttia.

- Omalla tontillani on noin kymmenkunta pönttöä vähän liiankin tiheässä, sillä linnuthan varjelevat tarkasti reviiriään. Siksi pönttöjä ei kannata sijoittaa liian tiheään, jotta niillä on tarpeeksi tilaa elää ja olla, Martti Mannersuo neuvoo.

Petolintu istuu lauluorrelle

Ilmajoen talkoissa häärää pönttömestarina Jaakko Hakola. Hän tietää pöntöistä kaiken mahdollisen, kuten lentoaukkojen koot ja pönttöjen oikeat syvyydet.

- Telkän pöntöstä ei saa tehdä liian matalaa. Varis vie muuten sieltä munat.

Mestari ei suostu tekemään lentoaukon alapuolelle lauluortta.

- Ei, ei missään nimessä. Siihen istuisivat vain petolinnut vaanimaan poikasia. Ei linnuilla tuolla luonnossakaan ole lauluorsia. Puun oksilla ne laulelevat, Jaakko Hakola selvittää.

Telkälle koti hopeapajusta

Ilmajoen pönttötalkoissa asiakkaat tuovat Riistavallin majalle omat pönttövärkit. Yleisimmin pöntöt porataan mänty-, kuusi- tai koivupuuhun. Ilmajokelainen Martti Yli-Hannuksela otti mukaansa myös vanhaa hopeapajua.

- En ole koskaan aikaisemmin kokeillut, mutta poraajat arvelivat pajun kestävän hyvinkin. Telkkiä varten näitä teetään tällä kertaa.

Martti vie telkänpöntöt Kyrönjokilaaksoon.

- Pari kertaa kesässä käyn niitä katsomassa. Kun muutto alkaa, siivoan pöntön seuraavalle tulijalle.

Pekka Rissanen tuli pönttövärkkien kanssa Seinäjoelta Ilmajoelle porauttamaan pönttöjä.

- Laitan pöntöt ihan omaan kotopiiriin ja sitten annan kavereille. Kavereiden vanhemmat ovat joskus kyselleet, koska Ilmajoella on näitä pönttötalkoita, jotta jos saisi pöntön tai kaksi.Vien pönttöjä myös metsäpalstalle Ilmajoen Kalajaisiin. Katsotaan, jääkö tästä pari vielä ensi kevääksikin, Pekka suunnittelee.

Lähteet: YLE Pohjanmaa

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus