Elinkaarimalliin liittyy monia kysymysmerkkejä

Huhtasuon koulu-päiväkotikampuksen rakentaminen Jyväskylässä aiotaan toteuttaa niin sanottuna elinkaarihankkeena. Elinkaarimallissa suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaa kilpailutuksella valittu yksityinen palveluntuottaja. "Könttäkilpailutukseen" liittyy runsaasti kysymysmerkkejä.

elinkaarimallit
YLE / Sami Tammi

Elinkaarimallia on kokeiltu eri puolilla Suomea, mutta yleensä palveluntuottaja on myös rahoittanut hankkeen. Koska Jyväskylässä kaupunki maksaa rakentamisen, Kuntaliiton rakentamistalousinsinööri Jorma Ruokojoki ei pidä hanketta elinkaarimallin mukaisena. Hänen mukaansa "könttäkilpailutukseen" liittyy kuitenkin paljon kysymysmerkkejä.

- Jyväskylän tapauksessa on ilmeisesti vain yhdistetty rakentaminen ja kunnossapito samalle taholle. Tällaisenkin mallin kilpailuttamisen luulisi olevan aika vaikeaa, kun palveluntuottajan on sitouduttava kunnossapitoon luultavasti 25 vuodeksi, Ruokojoki sanoo.

Taloudelliset hyödyt pitää osoittaa

Kuntaliitolla ei ole varsinaista kantaa elinkaarimalliin. Kuntaliitto korostaa kuitenkin kunnollisten laskelmien tekoa.

- Sellaista "musta tuntuu" -tapaa ei voi käyttää. Vaihtoehdoista voi tehdä ihan kunnolliset laskelmat, että miten ne kannattaa toteuttaa. Niin sanotulla perinteisellä tavalla, eli kunta urakoi suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon erikseen. Vai onko parempi tehdä tällainen könttä, Ruokojoki toteaa.

Pitkä kunnossapitosopimus on riski

Jyväskylän kaupunki kertoo tänään lisätietoja Huhtasuon koulu-päiväkotikampuksesta ja elinkaarimallin eduista. Kampuksen rakentaminen maksaa noin 30 miljoonaa euroa. Se on kaupungin suurin investointi tällä vuosituhannella. Kuntaliiton asiantuntija pitää elinkaarimallin etuja kyseenalaisina.

- Ehkä se nähdään eduksi, että kaikkien vaiheiden kilpailuttaminen kerralla työllistää kaupunkia vähemmän. Lisäksi kaupunki toivoo välttyvänsä homeen riskiltä, kun kunnossapito on palveluntuottajan vastuulla. En kuitenkaan tiedä, kuuluuko palveluntuottajalle peruskorjaus. 25 vuotta on pitkä aika, siinä tulee vastaan muun muassa LVI-laitteiden peruskorjaus. Riski voi siirtyä urakoitsijalle, mutta miten paljon kunta on riskin siirrosta valmis maksamaan, Ruokojoki pohtii.

Elinkaarimallia ei ole otettu käyttöön muissa Pohjoismaissa. Malli on peräisin Saksasta ja Englannista. Jorma Ruokojoen mukaan sen hyödyntäminen on kuitenkin jo lopetettu esimerkiksi Englannissa.

Lähteet: YLE Keski-Suomi