Ikoni kuuluu pääsiäiseen

Ikoneilla on ortodoksien pääsiäisen vietossa suuri rooli. Jumalanpalveluksissa käytettävät ikonit kuvaavat pääsiäisen tapahtumia yhdessä laulun ja kirkkotekstien kanssa. Iittiläinen kuvataiteilija Liisa Kuningas on maalannut ikoneita jo vuosikymmeniä.

Uskonnollinen taideteos
Ikonimaalari Liisa Kuningas
YLE/Anna Huittinen

Ikonimaalari Liisa Kuningas tunnetaan taiteensa lisäksi uskaliaista hankkeistaan ortodoksisen uskon puolesta. Kuninkaan ikoneita voi Kymenlaaksossa nähdä esimerkiksi hänen aloitteestaan Kausalaan rakennetussa rukoushuoneessa, eli tsasounassa.

Pääsiäiseksi Kuningas on tuonut tsasounaan Jeesuksen haudalle pääsiäisaamuna laskeutuvaa enkeliä kuvaavan ikonin. Maalaus liittyy ortodoksien pääsiäisen viettoon tiiviisti. Kuninkaan maalauksen kaltainen ikoni otetaan kirkossa esiin pääsiäisyön jumalanpalveluksessa.

- Silloin laulamme, miten enkeli ilmestyi mirhantuojanaisille ja kysyi miksi he etsivät elävää kuolleiden joukosta, Kuningas kertoo.

- Tätä laulua toistelin päässäni koko maalaamisen ajan, hän lisää.

Ikonin on oltava pilkulleen uskollinen kuvaamalleen kertomukselle ja tästä syystä maalarin on tunnettava aiheensa perusteellisesti. Ikoni ei ole koriste, vaan sillä on tarkka tehtävänsä.

- Me emme tarvitse sellaisia ikoneita, joita ei tarvita jumalanpalveluksessa, Kuningas selventää.

Kipinä iski Venäjällä

Liisa Kuningas on maalannut ikoneita 1970-luvulta asti - siitä lähtien kun hän nuorena opettajana näki Moskovan katedraalien ikonit. Kokemus oli taiteen ja historian rakastajalle pöyristyttävä.

- Ihan suutuin siellä, että miksi näistä ei ole puhuttu meille mitään. Silloin sodan jälkeen Venäjän taiteita ei koulussa hirveän paljon esitelty, Kuningas naurahtaa.

- Päätin siltä seisomalta, että haluan ruveta maalaamaan ikoneita.

Opettajan työt saivat jäädä, Kuningas muutti maalle ja meni ikonimestarin oppiin. Nyt hän on yksi Suomen kokeneimmista ikonimaalareista.

Maalaaminen rakastutti uskontoon

Vähitellen harras maalaaminen vei Kuninkaan ortodoksisen uskon pariin.

- Olin paljon Ranskassa ja kävin jumalanpalveluksessa joka sunnuntai. Tunsin itseni muukalaiseksi, kun olin ainut joka ei mennyt ehtoolliselle, Kuningas paljastaa.

Päätös ei ollut perinteisen luterilaisen kasvatuksen saaneelle helppo, mutta lopulta kääntyminen oli helpotus.

- Se oli oikein hyvä ratkaisu. Nyt saa olla kuin kotonaan niissä kirkoissa, taiteilija hymyilee.

Kuninkaan kääntymisestä on noussut myös konkreettinen maamerkki Iittiin. Iitin ortodoksiapiiri rakensi vuonna 2003 Kausalaan oman rukoushuoneen. Ideasta ja suunnitelusta vastasi Kuningas puolisoineen. Miksi ihmeessä moinen hanke?

- En itsekään oikein tiedä, se oli aivan älytön juttu. Alussa meitä oli vain kourallinen ihmisiä, eikä meillä ollut rahaakaan. Mutta ideasta tuli todellisuutta ja tässä tämä nyt vain on, Kuningas hymähtää.

Lähteet: YLE Kymenlaakso/Jenni Poranen