Porokoira on työkaveri

Paikoin nuutunut porokoiraperinne on elpymässä. Koiria on alettu käyttää apuna entistä enemmän, kun porotöissä kulkevien ihmisten määrä on vähentynyt. Hyvin toimiva koira korvaa monen miehen työpanoksen.

Kotimaa
Porokoirat vahdissa
Musta Sahpe ja ruskea Nuortta odottelevat isäntänsä Niko Lakelan ohjeita. Porotkin ovat odottavalla kannalla.YLE / Pia Tuukkanen

- Tottelevaisuus on hyvän porokoiran tärkein ominaisuus. Tottelematon koira aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä, sanoo savukoskelainen poromies Niko Lakela.

- Porokoiraa ei voi opettaa mitenkään muuten kuin ehdottoman tottelevaiseksi. Paimennusvietti koiralla joko on päässään tai sitten sitä ei ole. Sitä ei pysty koiralle opettamaan.

Niko Lakela napsauttaa sormiaan ja musta Suomen lapinkoira juoksee iloisena isäntänsä luokse. Koira on Kellokas Sahpe, Lakelan viisi vuotias porokoira ja isännän korvaamaton työkaveri. Lakelalla on myös Sahpen pentu Nuortta, joka opettelee porotöihin äitinsä rinnalla.

Porot kahahtavat välittömästi kauemmas, kun Sahpe ja Nuortta saapuvat paikalle. Koirien ei tarvitse edes haukkua vaan niiden läsnäolo vaikuttaa poroihin.

- Koira on porolle peto, muistuttaa Lakela.

- Sahpe on juuri nyt hyvässä iässä. Sille on tullut porojen kanssa järkeä innokkuuden lisäksi, kehaisee Lakela koiraansa.

Nuortta on vasta puolitoista vuotias, mutta jo nyt yhtä tottelevainen kuin äitinsä. Kokemusta porojen kanssa työskentelemisestä nuori koira saa koko ajan.

- Työkoira on kuitenkin työkoira. Kyllä se lukee sitä poroa aivan erillä lailla kuin sellainen koira, joka ei ole poroissa ja porojen kanssa tekemisissä.

Lakelan koirien työkokemus näkyy myös poropaimennuskilpailuissa. Sahpe voitti paimennuskilpailun viime vuonna ja tuli toiseksi tänä vuonna.

Perinne sai kiinnostumaan koirasta

Lakela päätyi ottamaan Sahpen ystävänsä Jouni Savukosken esimerkistä. Savukoski kasvattaa paimensukuisia lapinkoiria Savukoskella Kellokas-kennelnimen alla. Jouni Savukosken kiinnostus koiran käyttöön työssä virisi jo nuorena poikana.

- Silloin nuorempana oli niitä vanhempia poromiehiä, joilla oli matkassa koiria. Silloin näin koiran käyttöä esimerkiksi syyshavussa.

Porokoirien käyttöön tuli kuitenkin pieni katkos. Asenneilmapiiri oli sellainen, että koirasta ei ole riittävää hyötyä porotöissä sen kuluihin ja vaivaan nähden.

- Ehkä siinä oli jotain huonoja kokemuksiakin koirien kanssa, arvelee Niko Lakela syytä porokoirien käytön vähenemiseen.

Koirien työkäyttö uhkasi loppua kokonaan, jolloin Jouni Savukoski innostui koira-asiaan.

- Innostuin, että viritetäänpä koirahomma vielä kerran jos siitä jotain hyötyö olisi sitten, kertoo Savukosi.

Hyötyä on ollut. Koira korvaa esimerkiksi miestyövoimaa. Koiran läsnäolo saa porot liikkumaan rivakasti. Näin tokka kuljettaessa säästyy aikaa.

- Porot liikkuvat kootessa ihan eri tavalla, kun perässä tulee koira.

Jouni Savukosken laskujen mukaan koira säästää myös silkkaa rahaa, etenkin näin helikopteri aikakautena, jolloin poroja kootaan helikopteria apunakäyttäen.

- Yhdenkin lentotunnin voittaminen ajassa on selvää säästöä paliskunnalle, laskee Savukoski.

Myös Niko Lakela on huomannut koiran selkeän hyödyn esimerkiski erotusaikaan aidasta toiseen poroja liikuteltaessa.

- Periaatteessa me pystymme Sahpen kanssa siirtämään kahdestaan parituhatta poroa isommasta aidasta pienempään, kertoo Lakela.

- Ajohommassa yksi koira korvaa monta miestä, toteaa Lakela.

Työkoirien tulevaisuus näyttää hyvltä

Jouni Savukosken mukaan esimerkiksi Kemin-Sompion paliskunnassa työkoirien käyttö on hyvällä mallilla. Koiran käyttö ei ole koskaan aivan kokonaan unohtunut, kuten joissakin paliskunnissa.

Sekä Jouni Savukoski että Niko Lakela uskovat porokoirien käytön lisääntyvän vielä entisestään, kun hyvin opetetun porokoiran hyödyt huomataan.

- Jos koira ei ole hallinnassa ja viuhtoo missä sattuu, se hajottaa tokan ja villitsee tarpeettomasti poroja, painottaa Niko Lakela koiran tottelevaisuuden tärkeyttä.

Epäilevä suhtautuminen koiraan näkyi vielä silloinkin, kun Lakela toi ensimmäisen kerran Sahpen porotöihin.

- Kyllähän se ilmapiiri oli vähän oottavalla kannalla, että mitä päässään sanomaan. Että ootappa, kun se koira tekee virheitä niin kyllä tässä päässään annattamaan takaisin, muistelee Lakela nyt jo huvittuneena.

Miehen ja koiran onneksi Sahpe ei tehnyt virheitä, vaan kaikki meni hyvin.

Molemminpuolinen luottamus on tärkeää

Nuortta ja Sahpe ovat kuuliaisesti puuhastelleet omiaan poissa porojen luonta. Sekä koirat että porot tiedostavat toistensa läsnäolon. Niko Lakela taputtaa käsiään. Sahpe ja Nuortta tulevat heti käskynjaolle. Ne katsovat isäntäänsä odottaen.

- Hauku Sahpe, hauku, pyytää Lakela ja Sahpe tekee työtä käskettyä.

Koirat ottavat muutaman laukka-askeleen kohti haukkua välittömästi paenneita poroja. Terävä käsien taputus ja koirat pysähtyvät.

- Ei aja, hauku vain, tarkentaa Lakela ja Sahpe jatkaa haukkua.

Porot ovat paenneet läheisen puuston sekaan ja seisovat siellä tiiviinä parttiona. Yhdessä pysytteleminen on porojen tapa suojautua pedoilta.

Niko Lakela kutsuu koirat takaisin luokseen ja kiittää työkavereitaan hyvästä suorituksesta. Nuori Nuortta vingahtelee hieman. Sillä olisi haluttanut porotöihin, mutta isännän sanaa on toteltava.

- Tällaista tämä porojen kanssa työskentely on. Koiran pitää olla kuulolla koko ajan. Tärkeintä on molemmin puolinen luottamus, sanoo Lakela.

Nuortta kellahtaa tyytyväisen näköisenä isäntänsä jalkoihin ja tahtoo rapsutusta. Sahpe tarjoaa tassuaan, kuin lyödäkseen kättä päälle onnistuneen työsuorituksen päätteeksi.

Lähteet: YLE Lappi / Pia Tuukkanen