1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Tshernobylin säteily näkyy yhä suomalaisten ympäristössä ja elintarvikkeissa

25 vuotta sitten tapahtuneen Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vaikutukset ovat yhä nähtävissä Suomen luonnossa. Esimerkiksi Pirkanmaa kuului isomman laskeuman alueeseen, ja säteilyn poistumista esimerkiksi sienistä ja kaloista saadaan odottaa vielä toinen neljännesvuosisata.

Kotimaan uutiset
Tshernobylin voimala ja säteilyvaaran merkki
Tshernobylin ydinvoimala onnettomuuden jälkeenYLE

Laboratoriojohtaja Maarit Muikku kertoo, että Säteilyturvakeskus tutkii edelleen Tshernobylin jälkiä säännöllisesti.

- Heti onnettomuuden jälkeen tutkittiin tietysti intensiivisemmin, mutta kyllä näytteitä edelleen otetaan marjoista, sienistä, kaloista ja riistasta. Tutkimus on nykyään painottunut enemmän laskeumaa saaneille alueille, joihin Pirkanmaakin kuuluu. Pitkäikäistä radioaktiivista Cesium 137 -isotooppia löytyy edelleen pirkanmaalaisista petokaloista ja sienistä.

Sienten ja kalojen kohdalla pitoisuudet saattavat paikoin ylittää EU:n suositukset, mutta määrät ovat sinällään pieniä ja ihmiselle suhteellisen vaarattomia.

- Yksittäinen ihminen syö sieniä ja kaloja niin vähän, että säteilyannos jää pieneksi. Säteilyturvakeskus ottaa näytteitä myös ihmisistä, Maarit Muikku kertoo.

Onnettomuuden mahdollisuuteen ei uskottu

Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui 26. huhtikuuta 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa lähellä Prypjatin kaupunkia. Tieto onnettomuudesta kantautui Suomeen paria päivää myöhemmin. Tampereella tuolloin opiskellut kirjailija Risto Isomäki muistaa hyvin, kuinka kuuli asiasta.

- Opiskelijatoverini kertoivat Ukrainan onnettomuudesta ja pelkäsivät, että kaikki täällä Suomessakin kuolevat. Itse olin rauhallinen, koska en uskonut vaaraan. Olin tiedetoimittajana ollut tekemisissä ydinvoimapiirien kanssa ja kuullut monta kertaa sen väitteen, että ydinvoimala ei kertakaikkiaan voi räjähtää eikä säteilyä voi vapautua voimalan välitöntä lähiympäristöä kauemmas. Kun Suomeen sitten alkoi tulla tietoja merkittävistäkin laskeumista, olin aika ihmeissäni, Risto Isomäki muistelee.

Nyttemmin ydinvoiman kriittisestä käsittelemisestä tunnettu kirjailija kertoo kuuluneensa vielä 70-luvun lopulla ja 80-luvun alussa ydinvoiman kannattajiin.

- Ennen Tshernobyliä en pitänyt ydinvoimaa ongelmana muuten kuin työllisyyden ja ydinaseiden leviämisen kannalta. En ajatellut että ydinvoiman tuottaminen itsessään olisi kovin vaarallista. Tshernobyl sai mieleni muuttumaan, kun näin, että ydinvoimalassa voi tapahtua jopa kolmenlaisia räjähdyksiä ja että radioaktiivinen säteily voi helposti levitä hyvinkin laajalle.

Ydinvoima sitoo tulevat sukupolvet

Isomäen on vaikea ymmärtää perusteluja sille, että Suomeen halutaan yhä rakentaa lisää ydinvoimaa.

- Siitä ei missään tapauksessa tule kovin halpaa. Uudet ydinvoimalat tulevat tuottamaan kallista sähköä samalla kun monien muiden energiamuotojen hinnat laskevat. Ydinvoimasta tulee suuryrityksille melkoinen pallo jalkaan.

Ydinvoiman lisärakentamista suunnittelevat tulevat samalla tehneeksi ratkaisuja kymmenien tai jopa satojen tulevien sukupolvien puolesta, Isomäki muistuttaa.

- Ydinvoiman ongelma on, että sen vaikutuksista on mahdoton sanoa etukäteen. Jos säilömme käytetyn ydinpolttoainen suunnitelmien mukaan kallioon, maahan menee jokaisen tonnin mukana 20-30 kiloa plutoniumia, joka on helposti kaivettavissa ylös. Plutonium vain paranee vanhetessaan, ja tulevaisuudessa se soveltuu ydinaseisiin vielä paremmin kuin nyt. Vielä 100 000 - 150 000 vuoden päästä siitä pystyy rakentamaan suuren arsenaalin ydinaseita, jos joku hallitus niin haluaa. Tulevat sukupolvet saattavat joutua elämään ydinasevarjon alla.

Isomäki muistetaan muiden töidensä ohessa vuonna 2005 ilmestyneestä Sarasvatin hiekkaa -kirjasta. Kirjassa jättiläismäinen tsunami huuhtoo ydinvoimaloita mereen. Fiktiivinen trilleri kävi pelottavalla tavalla toteen Fukushimassa maaliskuussa.

- Kirjani tärkein pointti oli, että iso tsunami voi iskeä yhdellä kerralla hyvinkin pitkälle rantakaistalle. Teoriassa yksi ainoa onnettomuus saattaa siis kohdistua kerralla hyvin moneen ydinvoimalaan. Japanissa jokusen sadan kilometrin mittaisellla rantakaistalla on kaikkiaan 15 ydinreaktoria, joista kaikille aiheutui maaliskuussa isompia ongelmia, kuin mihin oli voitu ennalta varautua. On todella pelottavaa, että vaikka aalto ei kasvanut tuon isommaksi ja vaikka japanilaisilla oli tarkat turvatoimet tsunamien varalta, oltiin silti todella lähellä vielä Tshernobyliakin isompaa onnettomuutta.

Lähteet: YLE Tampere

Lue seuraavaksi