1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Mustikkaa muihin maihin - kysyntä kasvaa Kiinassa

Kiina on noussut suurimmaksi suomalaisen mustikan vientimaaksi. Suomesta vietiin viime vuonna Kiinaan 3,1 miljoonaa kiloa mustikkaa. Määrä on kolminkertaistunut muutamassa vuodessa, sanoo Arktisten Aromien toiminnanjohtaja Simo Moisio.

Kotimaan uutiset
Mustikan varpu ja kypsiä mustikoita.
YLE / Raine Martikainen

Toiseksi eniten mustikkaa vietiin Japaniin, 400 000 kiloa. Aiemmin vientitilastoa johtanut Saksa oli viime vuonna kolmantena, sinne vietiin Suomesta lähes yhtä paljon mustikkaa kuin Japaniin.

- Metsämarjojen kysyntä tulee kasvamaan Aasiassa vielä reilusti. Elintaso on siellä nousussa, ja luonnonlääketieteellä on vahva jalansija, sanoo Moisio.

Sinnikäs markkinointi on auttanut

Arktiset Aromit on ollut markkinoimassa luonnonmarjoja messuilla Japanissa vuosina 2006-2009.

- Silloin Japani oli vielä suomalaisen mustikan vientitilaston ykkönen. Kiinaan vietiin silloin noin miljoona kiloa mustikkaa vuosittain, eli nyt ollaan kolminkertaisessa määrässä.

Metsämarjojen ja sienten merkitys Suomi-kuvan kannalta on paljon viennin arvoa suurempi, arvioi Moisio.

- Luonnontuotteiden avulla luodaan kuvaa Suomen luonnon puhtaudesta, jokamiehenoikeuksista, ilman hiilijalanjälkeä tuotettujen raaka-aineiden terveellisyydestä, suomalaisesta maaseutumaisesta elämäntavasta ja lisätään Suomen kiinnostavuutta matkailukohteena.

Poimijoista tahtoo olla puutetta

Kasvanut kysyntä sekä kotimaassa että ulkomailla on tuonut jalostajille paineita marjanhankintaan. Moision mukaan raaka-ainetta ei ole riittänyt viennin kasvattamiseen.

- Marjoja vievillä yrityksillä on viime vuosina ollut vaikeuksia saada raaka-ainetta kysyntää vastaavasti.

Poimintaväen tuonti ulkomailta on myös herättänyt paljon ristiriitoja.

Tuloa myös tateista

Herkkutattien poimijat saivat viime vuonna erinomaisen tulon Itä-Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan idässä poimittiin lähes 80 prosenttia koko Suomessa myyntiin tulleista tateista eli noin 600 tonnia.

Itä-Suomessa kerättyjen herkkutattien arvo markkinoilla oli yhteensä yli kaksi miljoonaa euroa. Keskimääräinen kilohinta oli 3,42 euroa. Suurin osa tateista vietiin Etelä-Euroopan markkinoille, lähinnä Italiaan.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan herkkutateista vuonna 2010 saatu tulo oli toiseksi suurin sinä aikana, kun niiden kauppamääriä on tilastoitu. Sen sijaan luonnonmarjoista saadut tulot jäivät viime vuonna tavallista niukemmiksi kuivan kesän vuoksi. Kuivuus verotti myös rouskujen, suppilovahveroiden ja kantarellien myyntimääriä.

Lähteet: YLE Kainuu / Ville Kinnunen

Lue seuraavaksi