Kritiikin Kannukset nukketeatteriohjaajalle

Vuoden 2011 Kritiikin Kannukset -palkinnon saa nukketeatteriohjaaja Merja Pöyhönen. Palkinto annetaan tunnustuksena parhaasta vuoden aikana tapahtuneesta taiteellisesta läpimurrosta tai siihen verrattavasta suorituksesta lähinnä nuorille taiteilijoille. Suomen arvostelijain liiton jakama tunnustuspalkinto jaetaan nyt 50. kerran.

kulttuuri
Vuoden 2011 Kritiikin Kannukset -palkinto ojennetaan nukketeatteriohjaaja Merja Pöyhöselle.
Vuoden 2011 Kritiikin Kannukset -palkinto ojennettiin nukketeatteriohjaaja Merja Pöyhöselle.Yle

Ensimmäisen Kritiikin Kannukset -palkinnon sai vuonna 1962 verrattain nuori kapellimestari nimeltään Jorma Panula. Tänä vuonna tunnustuspalkinto jaetaan jo 50. kerran. Aikoinaan Kritiikin Kannukset -palkinnon ovat saaneet muun muassa ohjaaja Jouko Turkka, valokuvaaja Pentti Sammallahti ja klarinetisti Kari Kriikku.

Suomen arvostelijain liiton puheenjohtaja Siskotuulikki Toijonen on ylpeä liiton jakaman palkinnon historiasta.

- Takana on hieno taival ja se osoittaa kriitikkojen herkkyyttä ja ammattitaitoa seurata taidetta, sillä palkinnonsaajien lista on melkoinen. Nyt katsottuna lista näyttää siltä, että palkittujen joukossa on professoreita, neuvoksia ja kulttuurielämän huippuhenkilöitä, mutta he ovat aikoinaan kaikki olleet nuoria läpimurtoaan tekeviä taiteilijoita kun heidät on löydetty, Toijonen sanoo.

Tänä vuonna Kritiikin Kannukset saa nukketeatteriohjaaja Merja Pöyhönen. Palkintoraadin mukaan Pöyhönen on tämän hetken lahjakkaimpia nuoria nukketeatterintekijöitä. Hän on innoissaan saamastaan tunnustuksesta.

- On mahtavaa olla palkinnonsaajien listassa mukana. Palkinto tuntuu hienolta myös siksi, että edustan aika marginaalista ja pientä alaa. On mahtavaa, että palkinto tulee nukketeatterille, Pöyhönen sanoo.

Nukketeatteria yhteiskunnallisista aiheista

Palkintoraati kiittää Pöyhösen rohkeutta tarttua yhteiskunnallisiin aiheisiin. Sukupuolisuutta hän on käsittellyt aikuisten nukketeatteriesityksessä John-Eleanor, joka kertoo keskiajalla eläneestä transvestiitista.

Nukketeatterille ei ole juurikaan valmiita käsikirjoituksia, joten tekijät voivat käsitellä juuri itseään kiinnostavia teemoja, Pöyhönen kertoo.

- Kyseessä on niin pieni ala, että ei ole hirveän raskaita perinteitä. Siksi tuntuu, että voi oikeastaan tehdä ihan mitä vain. Nukketeatteri on sellainen ideoiden leikkikenttä.

Merja Pöyhönen muistuttaa, ettei nukketeatteri ole vielä kovin tunnettua. Hän haluaa tehdä töitä nukketeatterin näkyvyyden puolesta.

- Pikkuhiljaa tekemällä enemmän ja enemmän esityksiä erityisesti aikuisille koetetaan saada yleisön tietoisuuteen, että nukketeatteri on ylipäätään olemassa.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Maija Lielahti