Turvapaikanhakijalasten edustajien koulutus puutteellista

ETU-yhdistys haluaisi saada ilman huoltajaa Suomeen tulevien turvapaikkahakijalasten edustajille nykyistä kattavampaa koulutusta. Edustajien koulutuksen puute aiheuttaa ongelmia kentällä. Viranomaiset taas pallottelevat vastuuta koulutuksen järjestämisestä toisilleen.

Kotimaa

Yksin tulevien alaikäisten turvapaikanhakijalasten edustajien työnkuva on moninainen. Edustaja tarvitsee niin lakituntemusta kuin kykyä toimia vaikeasti traumatisoituneiden lasten kanssa.

Edustajat turvapaikanhakijalapselle -yhdistyksen eli ETU ry:n mielestä työn vaatimaa koulutusta ei ole riittävästi tarjolla. Koulutuksen puute voi johtaa siihen, että lapsen etu kärsii edustajan tietämättömyyden vuoksi.

- Lakimuutoksista pitäisi olla hyvin tietoisia, jotta voisimme äkkiä hoitaa asioita ennen kuin joku laki muuttuu. Jos lakimuutoksesta ei ole yleisesti tietoa kentällä, se menee helposti ohi. Esimerkiksi ulkomaalaislakia muutettiin vasta niin, että kun aikaisemmin riitti, että nuori oli alle 18-vuotias hakiessaan perheenyhdistämistä, nyt hänen tulee olla alle 18-vuotias saadessaan päätöksen hakemuksestaan, kertoo ETU ry:n varapuheenjohtaja Anna Mikkonen.

Kymmenen vuotta edustajana toiminut Jukka Kursula kaipaa edustajille monimuotoista koulutusta. Hän on huolissaan edustajien työn laadusta.

- Meidän työn laatu on hyvin epätasaista, ja se on tietysti väärin näitä lapsia ja nuoria kohtaan, koska he saavat hyvin epätasaista kohtelua sen myötä, miten ammattitaitoinen edustaja on.

Vastuun karttelua

Edustajat tekevät yleensä työtä sivutoimisesti. Turvapaikanhakijalasten edustajilla on takanaan hyvin erilaiset taustat ja työhistoriat, minkä vuoksi kunnollisen koulutuksen järjestäminen on Mikkosen ja Kursulan mielestä tärkeää. Edustajat ovat työssään tekemisissä monien eri viranomaisten kanssa, mikä aiheuttaa sen, ettei kukaan ota lopulta vastuuta koulutuksen järjestämisestä.

- Ongelma on tietysti se, ettei ole oikeastaan yhtä selkeätä vastuutahoa, joka vastaisi edustajien koulutuksesta, myöntää Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvainen.

Maahanmuuttovirastosta ja sisäasiainministeriöstä kerrotaan, että koulutusta järjestetään tarpeen mukaan esimerkiksi lakimuutosten myötä. Kuuluvainen myös painottaa edustajien omaa vastuuta tiedonhankinnassa.

- Kun vastaanottokeskus rekrytoi edustajan, niin se huolehtii, että edustaja tietää perusasiat. Mutta on kunkin edustajan omalla vastuulla, miten perehtyy ja kouluttautuu esimerkiksi lasten kohtaamiseen.

Tietoa uusille mutta myös kokeneille

Edustajat kaipaavat monimuotoista ja jatkuvaa koulutusta, eikä vain pelkkää lakimuutosten päivittämistä. Koulutusta tarvitsevat niin aloittavat edustajat kuin pidempään tehtäviä hoitaneet. Viranomaiset painottavat, että lakimuutoksista tiedotetaan kyllä, mutta samaan aikaan edustajat haluaisivat monipuolisempaa koulutusta esimerkiksi traumatisoituneiden lasten kohtaamiseen.

ETU ry:n varapuheenjohtajan Anna Mikkosen mielestä vastuu koulutuksen järjestämisestä on viranomaisilla.

- On viranomaisten asia järjestää koulutusta edustajille, koska edustajat toimivat turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmässä, joka on viranomaisten ylläpitämä.

Jorma Kuuluvainen toteaa, että tarve koulutuksesta on tiedostettu. Hänen mielestään koulutuksen järjestäminen on yhteistyökysymys ja eri tahojen tulisi löytää yhteisiä resursseja koulutuksen järjestämiseen. Kuuluvainen heittää koulutuspallon eteenpäin.

- Tietysti pitää haastaa mukaan ELY-keskukset, jotka vastaavat siitä osasta edustajia, joiden lapset ovat saaneet oleskeluluvan maahan ja jatkavat sitä kotoutumispolkua eteenpäin.

Lähteet: YLE Uutiset / Susanna Siironen