Suomalaiskoivun kuoriainen voisi tuhota puita Amerikassa

Kansainvälinen puutavarakauppa voi olla luultua suurempi riski metsien terveydelle. Puutavarassa kulkee rajojen yli paitsi tuhohyönteisiä, myös niiden kanssa eläviä sienilajeja. Näistä on löydetty uusilla DNA-menetelmillä useita puille haitallisia tauteja aiheuttavia sienilajeja.

Kotimaa
Kaarnakuoriaisen syömä kuvio puun pinnassa.
Jari Flinck / Yle

Tutkija Riikka Linnakoski Itä-Suomen yliopistosta on tutkinut väitöskirjassaan Suomen ja Venäjän Karjalan metsistä pyydystettyjä kaarnakuoriaisia. Kuoriaisista löytyi lähes 30 sienilajia, joista kahdeksan havaittiin nyt ensimmäistä kertaa. Linnakosken tutkimat sinistäjäsienet aiheuttavat puulle värivikoja, mutta jotkut myös pahoja tauteja.

Kaarnakuoriaisten ja niiden seuralaissienten lajisto näyttää Linnakosken mukaan hyvin samanlaiselta.

- Näiden lajien osalta ei liity riskiä siihen, että Venäjän Karjalasta tuodaan puutavaraa Suomeen, kuittaa Linnakoski.

Tutkija huomauttaa, että haitat voivat kulkea myös meiltä muualle. Koivulla elävä koivunmantokuoriainen kuljettaa mukanaan yhtä tällaista sinistäjäsienikandidaattia.

- Kyseinen sienilaji on läheistä sukua vakavalle taudinaiheuttajalajille, Hollannin jalavataudille, joka on aiheuttanut pandemioita ja tappanut jalavat Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta pariinkin otteeseen.

Pohjois-Amerikassa koivunmantokuoriaista ei esiinny Linnakosken mukaan ollenkaan. Sinne koivutavarassa pääsevät kuoriaiset ja niiden sienet voisivat olla tuhoisia.

Evira valvoo tuontipuuta

Venäjältä Uralin länsipuolisilta alueilta tulevasta havupuusta tarvitaan Venäjän viranomaisten kasviterveystodistus. Lisäksi kolme prosenttia eristä tarkastetaan Suomessa, mutta etsittyä sukkulamatoa, mäntyankeroista ei ole Venäjän puusta löytynyt. Venäjältä tuotua koivua ei ole katsottu tarpeelliseksi tarkastaa.

Euroopan ulkopuolelta tuodut puutavaraerät tarkastetaan kaikki. Kiinalaisista ja amerikkalaisista puisista pakkauslaatikoista löytyy mäntyankeroista muutaman kerran vuodessa, kertoo ylitarkastaja Otto Hukka Evirasta.

Puutavarakaupan lisäksi ilmastonmuutos voi levittää tuhohyönteisiä ja niiden seuralaissieniä. Kun ilmasto lämpenee, lajien levinneisyysalueet muuttuvat. Sienet voivat tutkija Linnakosken mukaan myös muuttaa ominaisuuksiaan, esimerkiksi muuttua entistä haitallisemmiksi.

Tutkija saa nimensä sienilajistoon

Riikka Linnakoski on saanut nimetä itse yhden löytämistään kahdeksasta uudesta kaarnakuoriaisten kantamista sienilajeista. Lajin viralliseen nimeen liitetään vielä hänen nimensä ja lisäksi niiden kahden eteläafrikkalaisen Pretorian yliopiston tutkijan nimet, jotka ovat osallistuneet samaan hankkeeseen. Tämän kyseisen eliön koko nimi on Ophiostoma karelicum Linnakoski, Z.W.deBeer & M.J. Wingf.

Lähteet: YLE Savo / Kaija Kervinen