Vappu säväyttää edelleen punalipun kantajaa

Vaikka poliittisesti vapun vietto on laventunut ja työmies muuttunut, on vappu edelleen työväen juhla joka säväyttää, varsinkin marssin kajahtaessa. Näin kertoo Vasemmistoliiton Kainuun piirin puheenjohtaja Osmo Polvinen.

vappu
Arkistokuva vappumarssista Helsingissa 1983.
Vielä 1983 marssi oli tiukkailmeistä puuhaa.Martti Juntunen

Vappu on virallinen liputuspäivä ja virallinen Suomalaisen työn päivä. Vapun vietolla on pitkät perinteet, varsinkin työväen ja ylioppilaiden juhlana. Ensimmäisiä työväenliikkeen vappuja vietettiin 1900-luvun taitteessa. Työväenliikkeen hajautumisesta johtuen useiden vuosikymmenten ajan sosiaalidemokraatit ja kommunistit järjestivät omat vappujuhlansa. Nykyisin vappua juhlitaan monin eri tavoin ja juhlinta on siirtynyt joulun, uudenvuoden ja juhannuksen tavoin aattoon.

Muutoksista huolimatta vappu säväyttää edelleen, kertoo Osmo Polvinen.

- Varsinkin työväen marssin kajahtaessa se säväyttää. Vappu on edelleen työväen juhla, vaikka suomalainen työmies erilainen kuin ennen. Nykyajan työmies on koulutettu ja usein heistä tulee itsenäisiä pienyrittäjiä ja itsensä työllistäjiä.

Työväenliikkeessä vapun viettoon on kuulunut marssiminen punaisten lippujen alla ja marssin jälkeen on kokokoonnuttu yhteiseen poliittiseen juhlaan. Varsinkin 1970 -luvulla vappumarssit keräsivät runsaasti osallistujia. Kahdeksankymmentäluvulta lähtien myös porvarilliset puolueet ovat kokoontuneet julkiselle paikalle pitämään poliittisia puheita, mutta ilman marssimista.

Lähteet: YLE Kainuu / Arto Loukasmäki