Epäselvät linjaukset vaikeuttavat kehitysvammapalveluita

Kehitysvammapalveluiden järjestäminen kuntasektorilla on vaikeutunut hankalan lainsäädännön ja epäselvien linjausten takia, kertoo Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV. Vammaispalveluista on säädetty kaksi eri lakia, joiden soveltamisessa on kunnilla vaikeuksia.

Kotimaa

Suurin ero ensisijaiseksi säädetyn vammaispalvelulain ja kehitysvammalain välillä koskee henkilökohtaista apua. Vammaispalvelulaki määrittää henkilökohtaisen avun subjektiiviseksi oikeudeksi, joka kuntien täytyy tarjota riippumatta budjetista. Vammaispalvelulaki ei kuitenkaan määrittele selkeästi niitä periaatteita, joilla henkilökohtaista apua voidaan tarjota esimerkiksi vaikeasti kehitysvammaiselle henkilölle.

- Tilanne on hankala, koska meillä on nyt kaksi lakia, jotka säätelevät vammaisuuden perusteella myönnettäviä palveluita. Kehitysvammaisuus ei ole selkeä diagnoosi, vaan otsikko erilaisille oireyhtymille, toteaa erityisasiantuntija Jaana Viemerö Kuntaliitosta.

Viemerön mukaan tällä hetkellä on käynnissä paljon kehitysvammaisia koskevia uudistuksia. Ongelmia tuottaa epäselvät roolit palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa. Nykyinen lainsäädäntö ei anna vastauksia siihen, miten roolit jaetaan kuntien ja erityishuoltopiirien kesken.

Esimerkiksi ympäristöministeriön Kehas-hanke pyrkii vähentämään kehitysvammaisten laitospaikat 500:aan vuoteen 2015 mennessä. Tämä tarkoittaa noin 600 uutta asuntoa kehitysvammaisille vuodessa. Viemerön mukaan kunnissa vallitsee epätietoisuus siitä, kuka asunnot rakentaa.

- Eikä riitä, että rakennetaan asunnot, vaan pitää olla myös palveluita. Mutta kuka tuottaa palvelut? kysyy Viemerö.

Myös kunta- ja palvelurakenneuudistus on vaikuttanut vammaispalveluiden järjestämis- ja tuottamistapoihin. VTV toteaa raportissaan, että ministeriöiden ja hallinnollisten toimijoiden linjaukset kunta- ja palvelurakenteen kehittämisessä ovat olleet eri suuntaisia, mikä on vaikeuttanut toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä.

VTV:n raportin mukaan vammaispalveluiden järjestäminen tarvitsee yhtenäisen ja selkeän lainsäädännön. Samaa mieltä asiasta on myös Kuntaliiton Viemerö.

Lähteet: YLE Uutiset