KKO: Poliisin kerrottava "Seposta" Anneli Auerille

Korkein oikeus on antanut ratkaisunsa poliisin peitetoiminnan julkisuudesta. Murhasta epäillyn Anneli Auerin poikaystäväksi soluttautuneen "Sepon" toiminnasta on kerrottava Auerille ja uhrin omaisille.

Kotimaa

Korkein on määrännyt KRP:n antamaan poliisin peitetoimintaa koskevia asiakirjoja murhajutun asianosaisille niin sanotussa Ulvilan murhaa koskevassa jutussa.

- Peitetoimintaa koskevista raportista ja pöytäkirjasta tulee toimittaa rikosasiaa käsittelevälle Vaasan hovioikeudelle jäljennökset, joista saadaan salata vain peitetoimintaa suorittaneiden poliisimiesten henkilöllisyys sekä tietoja peitetoiminnan suunnitelmista ja poliisin käyttämistä seuranta-, salaamis- ja yhteydenpitomenetelmistä, KKO sanoo.

Jäljennökset on toistaiseksi pidettävä salassa muilta kuin asianosaisilta.

KKO:n mukaan oikeudenmukainen oikeudenkäynti edellyttää, että rikosasian vastaajalla on käytettävissään rikostutkinnan aikana kertynyt aineisto.

- Tiedon salaaminen rikosasian vastaajalta tulee kysymykseen vain tiukoin edellytyksin, eikä keskusrikospoliisin vaatimusta asiakirjojen täydellisestä salaamisesta voitu hyväksyä. Vastaajan oikeus puolustautua murhasyytettä vastaan edellyttää, että esitutkinnassa kertynyt aineisto paljastetaan hänelle mahdollisimman laajasti ja että hän voi niin halutessaan vedota siihen oikeudenkäynnissä.

Aueria vastaan nostetun murhajutun oikeuskäsittely jatkuu tänään Vaasan hovioikeudessa.

Taustalla pitkä kiista peitetoiminnan julkisuudesta

Poliisin salamyhkäinen peitetoiminta miehensä murhasta epäillyn Anneli Auerin esitutkinnan yhteydessä on herättänyt suurta hämmennystä.

Oikeudenkäynnin aikana paljastui puoliksi vahingossa, että poliisi oli soluttanut Auerin miesystäväksi "Sepoksi" kutsutun poliisimiehen. Auerin puolustus ja uhrin omaiset ovat vaatineet kaiken aikaa, että heidän on saatava "Sepon" peitetoimintaraportti nähtäväkseen.

Hovioikeus jo määräsikin Keskusrikospoliisin kertomaan peitetoiminnastaan jutun asianosaisille. Raportista ei olisi tarvinnut paljastaa "Sepon" henkilöllisyyttä eikä poliisin taktisia ja teknisiä työmenetelmiä.

KRP kuitenkin kieltäytyi kertomasta soluttautumisoperaatiostaan yhtään mitään ja vei asian korkeimman oikeuden päätettäväksi.

Salamyhkäinen urkkimiskeino

Soluttautumisesta päättää Keskusrikospoliisin päällikkö. Soluttautumista käytetään muutamia kertoja vuodessa vakavien rikosten selvittämisessä.

Erikoista poliisin peitetoiminnassa on se, että nykylain mukaan siitä ei tarvitse kertoa kenellekään edes mahdollisen oikeudenkäynnin jälkeen. Rikoksesta epäilty itse ei useimmiten saa koskaan tietää olleensa soluttautujan seurassa.

Tilannetta pidetään ongelmallisena rikoksesta epäillyn oikeusturvan kannalta. Peitetoiminnasta kertynyt tieto kun voi puhua niin syyllisyyden puolesta kuin sitä vastaankin.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin lähtee siitä, että rikoksesta epäillyn puolustuksella on oltava käytössään kaikki esitutkintamateriaali.

Keskusrikospoliisin päällikkö Rauno Ranta kieltäytyy kommentoimasta KKO:n ratkaisua millään tavalla.

- Kunnioitamme ja noudatamme korkeimman oikeuden ratkaisua, Ranta kertoo sihteerinsä välityksellä.

Lähteet: YLE Uutiset/ Ari Mölsä