Kreikka matkalla velkajärjestelyyn

Arviot Kreikan päätymisestä velkajärjestelyyn ovat vahvistuneet. Myönteisimmätkin arvioijat epäilevät, ettei Kreikka ehkä saa talouttaan nopeasti tukevalle kasvu-uralle.

talous
Miehiä istumassa pöydän ääressä.
Kreikan aluekehitysministeri Michalis Chrysochoidis (vas.), valtiovarainministeri George Papaconstantinou ja oikeusministeri Haris Kastanidis kertoivat 2. toukokuuta Ateenassa hallituksen uudesta suunnitelmasta kasvattaa verotuloja.Orestis Panagiotou / EPA

Tänään tiistaina on taas Kreikan talouden tiukan syynin päivä. EU:n ja valuuttarahasto IMF:n edustajat ovat saapuneet Ateenaan tarkastamaan, kuinka maa on noudattanut julkistaloutensa vyönkiristysohjelmaa. Edistyminen on ehtona seuraavan 12:n miljardin euron lainan saamiselle. Suomen osuus uudesta erästä on parisataa miljoonaa euroa.

Yhteensä EU ja IMF ovat luvanneet Kreikalle lainaa 110 miljardia euroa vuoteen 2013 mennessä. Suomen lupaus on puolitoista miljardia, josta olemme jo maksaneet runsaan puolet.

Kreikan velat lähestyvät 350 miljardia euroa ja velkaantumisaste 150 prosenttia bruttokansantuotteesta. Toisaalta Kreikka laskee, että sillä on myymäkelpoista omaisuutta runsaan parinsadan miljardin arvosta.

Jo tämä yhtälö on saanut useat asiantuntijat ynnäämään, että Kreikka on vääjäämättä matkalla velkajärjestelyyn. Yksityispuolella se tarkoittaisi konkurssin partaalla keikkumista, mutta valtiolla se olisi sotkuinen vyyhti mahdollisia velka-ajan pidennyksiä, velkasumman alentamista ja koronleikkauksia. Lopulta velansaanti alkaisi olla mahdotonta.

Itse asiassa kukaan ei tarkkaan tiedä, miten velkajärjestely hoidettaisiin taloutensa retuperälle ajaneessa euroalueen jäsenvaltiossa. Kauhukuvia kriisin leviämisestä Euroopan pankkeihin ja koko maanosan lamaksi on kyllä maalattu. Siksi voi olla, että EU-avulla Kreikka sinnittelee vuoteen 2013 tai ainakin niin kauan, että toiveikkaammassa tilassa olevat Irlanti ja Portugali saadaan jaloilleen. Synkimmät tosin arvioivat kaikkien kolmen kuitenkin kaatuvan.

Nyt Kreikka odottaa saavansa seuraavan EU-lainaeränsä kesäkuussa, kunhan syynääjät raportoivat maan edistyneen taloudenpidossa. EU-lainaa Kreikka saa nyt viiden prosentin korolla, tinkimisen jälkeen. Myrskyisillä markkinoilla maa joutuisi maksamaan kolmin- tai nelinkertaista korkoa ja tinkiminen tarkoittaisi velkajärjestelyä.

Toiveikkaimmissa odotuksissa ratkaisu siirtyy vasta vuoteen 2013, jolloin Kreikka ehkä voisi saada apua silloin alkavista EU:n pysyvistä järjestelyistä. Avainasemassa on suurin maksaja Saksa ja sen veronmaksajien pitkämielisyys.

Lähteet: YLE Uutiset / Jyrki Siivonen