Parikkalan patsaspuisto herää henkiin

Ensi kesäksi puistoa hoitaa puisto-opas, jonka apuna häärii 30 talkoolaisen joukko. Mukana ovat niin martat kuin erilaiset taiteenystävät ympäri Suomen. Puistoon ollaan avaamassa mm. näyttelyä patsastaiteilija Veijo Rönkkösen elämäntyöstä.

patsaat
Parikkalan patsaspuisto.
Yle
Patsaspuisto
Kaakkois-Suomen uutiset vieraili keväisessä patsaspuistossa.

Parikkalan patsaspuisto valmistautuu tulevaan kesään uusin voimin. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoituspäätös on varmistumassa ja patsaspuiston tulevaisuus sen myötä turvattu.

Talkootyöläisten lisäksi puistoon palkataan työvoimaa jo ensi kesäksi. Alkamassa on Maaseudun sivistysliiton (MSL) kolmivuotinen projekti, jonka aikana kehitetään sapluuna puiston tulevalle toiminnalle.

Patsaspuistolla on ystäviä

- Meitä on 30 henkilön porukka, johon kuuluu MSL:n henkilöiden lisäksi, talkootyöläisiä, eri yhdistysten jäseniä ja kunnan edustajia, patsaspuiston hoitokuntaan kuuluva Kristiina Heikinheimo Parikkalan taiteenystävistä kuvailee.

Parikkala patsaspuiston vuosittaiset kävijämäärät ovat nousseet kymmeniin tuhansiin. Jälkiä eivät kävijät ole vierailustaan jättäneet.

- Patsaiden kaikki kädet ja jalat ovat tallella eikä roskia ole Veijon aikana ollut missään, vaikkei aluetta ole sen kummemmin valvottu eikä pääsymaksua ole kerätty, kertoo Maaseudun sivistysliiton projektikoordinaattori Minna Tuuva.

Hän on mukana Maaseudun sivistysliiton kolmivuotisessa projektissa, jonka aikana puiston sisäänpääsy tulee ainakin säilymään maksuttomana. Tulevaisuudesta ei Tuuva vielä osaa sanoa. Hänen mukaansa talkooapu ja sponsorirahoitus ovat tervetulleita.

Taiteilijan kodista oppaan koti tai taiteilijatalo

Parikkalan patsaspuiston rauha halutaan säilyttää myös jatkossa.

- Nyt täksi kesäksi palkataan opas, joka pitää huolta puistosta, sen yleisestä siisteydestä ja puutarhasta yhdessä talkoolaisten kanssa, Tuuva kertoo.

- Me odotamme tänne myös bussilasteja, joille olisi tarjota opastusta. Tämä puisto-opas voisi kertoa jotain puiston historiasta ja näyttää puistoa vierailijoille, Heikinheimo jatkaa.

Puiston keskellä oleva edesmenneen taiteilijan kotitalo halutaan pitää myös jatkossa asuttuna.

- Veijon aikaan puistossa oli vielä sellaistakin mystiikkaa, kun kävijä saattoi miettiä että missäköhän se taiteilija nyt on. Olisi hienoa, jos talo pysyisi jatkossakin asuttuna vaikka tämän tulevan puisto-oppaan toimesta, Heikinheimo maalailee.

Mikäli puisto-opas ei pääse taloon muuttamaan, on vaihtoehtona myös se että taiteilijan entisestä kodista tulee taiteilijaresidenssi.

- Nyt ensi kesänä tänne tulee jo kansainvälisesti tunnettu valokuvaaja muutamaksi päiväksi, toivottavasti jopa asumaan. Hän tulee kuvaamaan patsaspuistoa ja toivomme tietenkin, että hänen kuviensa kautta myös puisto saisi ensitästä enemmän myös kansainvälistä näkyvyyttä.

Patsaspuisto antaa tilaa ihmettelylle

Osalla patsaspuiston betonipatsaista on ihmisen hampaat suussaan. Yhdellä heistä jopa taiteilija Rönkkösen isän hampaat. Groteskit patsaat ovat jaksaneet ihastuttaa ja ihmetyttää tuhansia silmäpareja jo lähes puolen vuosisadan ajan.

- Puisto antaa ihmiselle näkemyksen siitä, miten eri tavalla voi elämässä elää. Ei tarvitse olla siinä kahdeksasta neljään oravanpyörässä, vaan voi olla tilaa ihmettelemiselle ja hämmästymiselle, Tuuva maalailee.

Puistonsa keskellä asunut taiteilija Rönkkönen hankki oman elantonsa paperimiehenä. Elinaikanaan hän pysytteli omissa oloissaan, mutta nyt yksityisyyden verhoa aiotaan rapottaa. ITE-taiteilija Rönkkösen elämästä on suunnitteilla myös näyttely, joka avataan puistoon mahdollisesti jo ensi kesänä.

Lähteet: YLE Etelä-Karjala