Järvelän kosteikosta raivattiin lintuparatiisi

Lintuharrastajat seuraavat kiinnostuneina, miten Kaarinassa Littoistenjärven pohjoispuolella sijaitsevan Järvelän pellon lintukosteikon kevätelämä herää. Joulukuussa kosteikossa möyrivät kaivinkoneet. Tarkoituksena oli tehdä alueesta entistä monimuotoisempi lintuparatiisi.

luonto
Aino ja Pekka Loivarannalle Järvelän kosteikko on tullut mieluisaksi lintupaikaksi. Havaintotasanne on usein tupaten täynnä innokkaita harrastajia.YLE / Kimmo Gustafsson

Kaivinkoneet tekivät pellolle muutamia metrin syvyisiä allikoita, jotta sorsalinnuille riittäisi vesialuetta myös kesäaikaan, kun kevään tulvavedet ovat haihtuneet. Kaivetusta savimaasta on tehty keskelle tulvajärveä muutama saareke, joilla linnut voivat levähtää, ruokailla ja pesiä.

- Runsasluminen pakkastalvi teki meille tepposet. Tarkoitus oli, että sulaminen ja kevätsateet olisivat tasoittaneet saarekkeiden reunoja. Näin ei käynyt. Jos muu ei auta, niin syksyllä kunnostamme penkat vaikka käsipelin. Katsotaan nyt tämä pesimäaika ja kesä rauhassa, tuumii Kaarinan kaupungin ympäristöpäällikkö Jouni Saario.

Poikkeuksellinen linturunsaus

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin aluepäällikkö Hannu Klemola kiikaroi katselutasanteella lintuja. Hän on tyytyväinen näkemäänsä. Alueella viihtyy parikymmentä kosteikkolajia, pesiviä lintuja on yli 50 paria. Lintuharrastajat ovat kolmen vuoden aikana nähneet alueella jo lähes 200 lintulajia.

- Pienellä pinta-alalla on monipuolinen kosteikkoelinympäristö, jossa on suojaisia pesimäpaikkoja ja runsaasti ruokaa. Tässä on paljon pikkupiirteisiä mosaiikkimaisia juttuja jotka ovat linnuille mieleen, luettelee Klemola.

Kevään ensimmäiset räystäspääskyt kiitävät veden pinnassa, pajusirkut laulavat ja ja kurki toitottaa, kun turkulaiset Aino ja Pekka Loivaranta saapuvat katselutasanteelle. He kuuluvat Järvelän kosteikon kanta-asiakkaisiin.

- Täällä näkee linnut poikkeuksellisen läheltä, ja niitä on runsaasti. Täällä voi nähdä harvinaisen liejukanan, heinätavin, pesivän laulujoutsenen. Ylipäätään lintujen runsaus sykähdyttää. Etenkin mustakurkku-uikut ovat aivan ihania ja niitä on täällä paljon, kiittelee Aino Loivaranta.

- Eikä tämä ole pelkästään lintukosteikko. Jokunen päivä sitten havaintotasanteen vieressä oli aivan valtavasti sammakoita ja viitasammakoita kurnuttamassa vuosijuhlissaan. Tämä on todellinen runsauden lähde luonnonystävälle, kuvailee Loivaranta.

Haasteita riittää

Kaarinan kaupunki on laittanut rahaa kosteikon kehittämiseen noin 15 000 euroa.

- Tällä rahalla on saatu Kaarinaan yksi Varsinais-Suomen parhaista lintupaikoista. Samalla on parannettu Littoistenjärven tilaa. Tämä on todella halpa investointi, sanoo Saario.

Syksy näyttää, joudutaanko saarekkeita madaltamaan. Lintujen tarkkailutasanteelle on luvassa kohennusta. Varsinainen haaste on nopeasti kasvava osmankäämikasvusto.

- Kun tulvaveden pumppaus kolme vuotta sitten lopetettiin, niin linnut löysivät paikan heti. Valitettavasti jo viime kesänä rannoilla oli myös sankkaa osmankäämikasvustoa. Se on jollain konstilla nujerrettava niiltä alueilta, joilta on tarpeen saada suora näköyhteys kosteikolle, sanoo Saario.

Kosteikon kunnostamisesta oppia muillekin

Hannu Klemola korostaa, että Järvelän pelloista saatua kokemusta olisi hyödynnettävä eri puolilla maakuntaa.

- Tämän tyyppiset kohteet ovat linnuille erittäin tarpeellisia. Jo tästä yksittäistapauksesta saadut kokemukset puhuvat sen puolesta, että näitä on saatava lisää. Nämä ovat tärkeitä kohteita niin suuren yleisön ympäristökasvatukselle kuin lintuharrastajillekin, painottaa Klemola.

Loivarannan pariskunta on samaa mieltä.

- Olen Kaarinan kaupungille tavattoman kiitollinen siitä, että tällainen paikka on saatu aikaiseksi. Tänne on helppo tulla, autot saa asiallisesti pysäköityä ja ympäristö on niin hoidettu, että täällä käy ilokseen, sanoo Aino Loivaranta.

Jouni Saarion mukaan yksin Kaarinan kaupungin alueella riittää työtä lintualueiden kohentamisessa.

- Rauvolanlahden, Piikkiönlahden ja Kuusistonlahden ruovikoiden raivauksessa ja kohentamisessa on vielä työmaata, hän sanoo.

Lähteet: YLE Turku / Markku Salo