Musiikkiterapia auttaa masennuksen hoidossa

Musiikkiterapiasta on huomattu olevan iso apu masennuksen hoidossa. Musiikki on helppo tapa tulkita vaikeasti sanoiksi puettavia tuntemuksia. Tuoreesta väitöstutkimuksesta käy myös ilmi, että masentunut kokee usein musiikin tunnetasot muita kielteisemmin.

musiikkiterapia

Musiikkiterapiaistunto alkaa istumalla djembe-rummun ääreen. Musiikkiterapeutti Marko Punkanen pyytää ”soittelemaan tämän hetkistä olotilaa.”

Hieman haparoiden sitä alkaa rummuttaa ja läpsyttää vaihtelevalla voimakkuudella kalvoa eri kohtiin. Lyönnit vaihtelevat voimakkaista nyrkiniskuista kynsien napsutukseen.

- Tällä on mahdollista ilmaista sellaisia tunteita, mitä ei normaalisti arjessa sanallisesti uskalla ilmaista tai jotka tuntuvat jotenkin hankalilta, musiikkiterapeutti, filosofian lisensiaati Punkanen kuvailee.

Jyväskylän yliopistossa tarkastettavaa väitöskirjaansa varten Punkanen tutki musiikkiterapian vaikutusta masennuksen hoidossa. Tutkimuksessa mukana olleet ilmaisivat tunteitaan ja ajatuksiaan improvisoimalla. Soittotaitoa ei tarvittu.

Punkanen havaitsi, että musiikkiterapia paransi hoitotuloksia. Terapiaprosessin edetessä ilmaisu laajenee.

Vähitellen alkaa löytyä sanoja niille kokemuksille ja tunteille, joita terapiassa käsitellään. Musiikkiterapia vaikuttaa olevan hyvä lisä muuhun masennuksen hoitoon.

Musiikki on tunteiden tulkki

Koehenkilöiden soitto nauhoitettiin. Oman soiton kuunteleminen herätti voimakkaita musiikkiin kätkettyjä tuntemuksia.

- Sieltä on saattanut jotenkin tulla esiin semmoisia oivalluksia tai ajatuksia, joita ei välttämättä soittamisen aikana ole heti tullut.

Tutkimuksessa huomattiin, että masennus vääristää tunteiden havaitsemista musiikissa. Masentuneen on vaikea löytää musiikista iloa.

Kahden verrokkiryhmän henkilöille soitettiin erilaisia musiikkinäytteitä. Osa oli pelottavia ja vihaisia, toiset iloisia tai helliä, jotkin surullisia.

Koehenkilöt arvioivat musiikin tunteita yhdeksänosaisella asteikolla.

- Kun verrattiin masentuneiden ja ei-masentuneiden koeryhmiä, masentuneilla kielteinen vääristymä näyttäytyi siten, että negatiiviset tunteet kuultiin musiikissa paljon voimakkaampina ja positiiviset tunteet miedompina. Näin isolla joukolla voitiin ensimmäistä kertaa todentaa, että masennus vaikuttaa siihen, miten musiikki kuullaan, Punkanen sanoo.

Oma soitto auttaa masennukseen

Omista äänityksistä välittyvä myönteinen tunne auttoi koehenkilöitä kuitenkin kotona arjessa. Oma musiikki oli kuin lääke masennukseen.

Punkanen kertoo, että terapia-asiakas saattoi haluta cd:llä itselleen erittäin merkittävät improvisaatiot, jotka hän oli kokenut tärkeiksi jo soittaessaan.

Näitä äänityksiä masentunut saattoi kuunnella kotona ja sillä tavalla säädellä sekä helpottaa omaa ahdistuneisuuttaan tai masentuneisuuttaan.

Lähteet: YLE Lahti / Heikki Ahonen