Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö lisääntyy siivousalalla

Ulkomaalaisten työntekijöiden kokema hyväksikäyttö lisääntyy Suomessa siivous- ja kodinhoitoalalla. Osa tapauksista täyttää jopa ihmiskaupan kriteerit. Yritysten lisäksi myös yksityiset hakevat siivous- ja kotiaputyöntekijöitä suoraan ulkomailta.

Kotimaa
Siivoja moppaa lattioita yrityksen tiloissa.
YLE

Ihmiskauppa kirjattiin Suomen rikoslakiin seitsemän vuotta sitten vuonna 2004. Sen jälkeen uhrien määräksi on arvioitu vuosittain jopa satoja.

Ihmiskauppaa työkseen seuraavan, Vähemmistövaltuutetun toimiston ylitarkastajan Venla Rothin mukaan yksi keskeinen ihmiskaupan piirre on, että työtä tehdään pitkiä päiviä ja lähes kokonaan ilman palkkaa.

- Tietoon on tullut tilanteita, joissa työntekijä on pyytänyt palkkaa, jonka jälkeen hänet on pahoinpidelty työnantajan toimesta, sanoo Roth.

Määrät ihmiskauppatapauksista ovat arvioita, sillä vain murto-osa niistä tulee ilmi. Muutama vuosi sitten perustettuun, Joutsenon vastaanottokeskuksessa toimivaan ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään on kirjattu kaikkiaan reilut 60 ulkomaalaista. Heistä noin puolet on kokenut hyväksikäyttöä työssä, suurin osa siivous- ja kodinhoitoalalla.

- Tämä on selkeä haavoittuva ala tämän tyyppiselle hyväksikäytölle. Siivoustyö tapahtuu esimerkiksi kodeissa, joihin viranomaisten pääsy on varsin rajoitettua. Toisaalta työtä tehdään sellaisina vuorokaudenaikoina, jolloin kukaan ei ole paikalla havaitsemassa hyväksikäyttöä, Roth sanoo.

Siivousalalle haetaan yhä enemmän työlupia

Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan siivoojille ja kodinhoitajille haettavien työlupien määrä on hienoisessa kasvussa. Työntekijöitä ulkomailta tuovat erityisesti pienet yritykset, mutta heitä palkkaavat myös yksityishenkilöt. Eniten siivoojia ja kodinhoitajia on tullut viime vuosina Filippiineiltä.

Rothin mukaan ilmiö on huolestuttava, sillä tietoon on jo tullut tilanteita, joissa työntekijät ovat maksaneet ulkomaiselle välittäjäfirmalle huomattavia korvauksia pääsystä Suomeen.

- Tämä voi altistaa hyväksikäytölle myöhemmin, kun velka pitää maksaa välittäjälle takaisin, Roth sanoo.

Viranomaisia ja ammattiliittoja tehokkaammin hyväksikäytön uhreja tavoittavat toistaiseksi järjestöt, mutta tunnistamisesta huolimatta apu ei aina löydä perille. Osa ei halua hakeutua auttamisjärjestelmään esimerkiksi viranomaispelon vuoksi, kertoo Natalie Gerbert väkivallan uhreille tukea tarjoavasta Monika-Naiset Liitosta.

- Niissä tapauksissa, joissa meillä on syytä epäillä työsyrjintää tai jopa ihmiskauppaa, keskimäärin vain 20 - 30 prosenttia haluaa hakeutua auttamisjärjestelmään, Monika-Naiset Liiton Voimavarakeskusta johtava Gerbert sanoo.

Lähteet: YLE Uutiset