Eurooppa voi olla yhtenäinen tai torainen

Maanantaina vietettiin Eurooppa-päivää. Viime aikoina on keskitytty enimmäkseen miettimään eurooppalaisten keskinäisiä erilaisuuksia ja erimielisyyksiä, mutta on hyvä, että on yksi päivä vuodessa jolloin edes yritetään miettiä myös yhtäläisyyksiä, pohtii pakinassaan Erpo Heinolainen.

Suunvuorot
Erpo Heinolainen
YLE

Muistan jostain 1980-luvun puolivälistä mainoksen, jonka otsikossa kysyttiin: "mitä ruotsinkielinen eurooppalainen tekee suomalaisessa savusaunassa?"

Siinä kerrottiin kirjailija D:stä - siis Jörn Donnerista ja hänen ajatuksistaan. Homma kiteytyi seuraavaan lauseeseen: Kirjailija D ihailee amerikkalaisuutta yhtä vähän kuin olemassa olevaa sosialismia ja hän luottaa sivistyneen Euroopan tulevaisuuteen.

Vai sivistyneen Euroopan tulevaisuuteen. Onpa edelleenkin varsin laittamattomasti sanottu, sillä juuri se on parasta eurooppalaisuutta - sivistys, kulttuuri, oikeudenmukaisuus, ihmisoikeudet.

Eikä pelkästään puheissa vaan myös käytännön tasolla. Täytyy toki myöntää, että missään muulla mantereella ei ole kautta historia sodittu yhtä paljon kuin Euroopassa, mutta toivottavasti siitä on opittu ja kulunut rauhanjakso jatkuu pitkään.

Vaikka suuria sodan ja rauhan kysymyksiä käsitellään pääsääntöisesti korkealla valtiomiestasolla, luodaan niille pohja meidän jokaisen arjessa.

Äänistämme riippuvaiset vallanpitäjät kun myötäilevät meidän huutoamme. On ratkaisevan tärkeää, annammeko viestiä, jossa on tilaa erilaisuudelle. Jaammeko omaa menestystämme niiden kanssa, joilla menee huonommin. Kuuntelemmeko enemmän kuin puhumme ja osaammeko antaa anteeksi vai vaadimmeko aina kostoa, jos koemme kohdanneemme vääryyttä.

Meistä jokainen vaikuttaa siis omalta osaltaan siihen onko Euroopan tulevaisuus sivistynyt ja rauhanomainen vai palaammeko keskinäisten epäluulojen, kahakoinnin ja sotimisen tielle.

Lähteet: YLE Lahti / Erpo Heinolainen