Kallion leipäjono Rautatieasemalle?

Helsingin Kalliossa sijaitsevalle ruuanjakelupisteelle voisi olla uusi sopiva sijoituspaikka Helsingin rautatieaseman -tyyppisellä aluella, väläytti Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Aamu-tv:n haastattelussa. Ruuanjakelupisteestä vastaava Heikki Hursti ja kaupunki hakevat ruokajonolle uutta paikkaa.

Kotimaa
Heikki Hursti jakaa ruokaa ja vaatteita Helsingin Kalliossa.
Helsingissä Helsinginkadulla luikerteleva ruokajono ei miellytä kaikkien kalliolaisten silmää. Kallion tapaus on yksi esimerkki alueiden eriarvoistumisesta.

Nykyisin Helsinginkadulla luikerteleva ruokajono närkästyttää monia ja naapurit ovat valittaneet häiriöistä.

-Tällaiseen toimintaan olisivat parhaita alueet, jotka ovat dynaamisia ja joissa liikkuu paljon ihmisiä, esimerkiksi Helsingin rautatieaseman tyyppiset alueet, pohti professori Mari Vaattovaara.

Vaattovaaran mielestä ruuanjakelupisteen pitäisi olla sisätiloissa.

- Jos tähän liittyy sosiaalisuutta, pitäisi tarjota muitakin paikkoja kuin kadun kulma.

Häätöyritys-ilmiö yleismaailmallinen

Vaattovaaran mukaan leipäjonon vastustuksessa on kyse yleismaailmallisesta ilmiöstä.

-Meillä on yleisesti nähtävissä ilmiö, että naapuruston yhteisöllisyys perustuu siihen, että naapurustoa suojataan kaikelta epämääräiseltä, epätoivotulta. On se sitten leipäjono tai lähikaupa tai joku muu, joka rikkoo harmoniaa. Tämä on yleismaailmallinen ilmiö, että liittoudutaan ja yritetään työntää pois, jos asia koetaan kiusalliseksi.

Vaattovaara kuvasi, että helppoja vastustuksen kohteita ovat etenkin sosiaaliseen elämään liittyvät kohteet, esimerkiksi asuntolat.

-Toisaalta on kiinnostavaa, että meillä on esimerkiksi isoja ydinvoimalaitoksia, joiden ympärillä ei ole ollut aikanaan rakennusvaiheessa juuri minkäänlaista vastaavanlaista vastustusta paikallisesti, Vaattovaara pohti.

Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö -yhdistyksen toiminnanjohtajan Heikki Hurstin mielestä on luonnollisesti ikävää, että leipäjono yritetään häätää pois.

-Minulla on halua keskustella, ottaa yhteyttä niin isännöitsijään kuin talon hallitukseenkin ja katsoa löytyykö sopua ja ratkaisua. Tuntuu, että siellä on isompi joukko, joka haluaa ruokajonon yksinkertaisesti pois, vaikka ratkaisuja voisi löytyä. Tämä on tietenkin ikävää, Hursti sanoi.

-Häiriköitä on mielestäni todella vähän. Meillä on ovella 2-3 järjestyksenvalvojaa, jotka seuraavat tilannetta. Pyrimme, että jono kulkee jalkakäytävän sivulla niin, että ihmiset pääsevät kauppoihin ja liikkeisiin.

-Tuntuu aika kurjalta, koska olemme vilpittömästi auttamassa ryhmän kanssa. Toisaalta on olemassa myös mitalin toinen puoli. Tällainen vuosikausia ollut jono saattaa ärsyttää, Hursti muotoili.

Lähteet: YLE Uutiset