Kaikki talviolympialaisista!

Myyrälajin tunnistaa sen tekemistä tuhoista

Vesimyyrä ja kontiainen, joka tunnettiin aiemmin nimellä maamyyrä, tekevät kraatterimaisia kekoja. Peltomyyrä tekee nurmikkoon makkaramaisia kulkureittejä ja pieniä koloja maahan. Peltomyyrä syö myös puiden ja pensaiden kuorta talvella, kun parempaa ravintoa ei ole tarjolla. Näin eroja listaa terveysteknikko Kai Karp.

myyrät
Myyrä
Myyräkuume tarttuu, kun ihminen hengittää pölyä, missä myyrät tai hiiret ovat kulkeneet ja virtsanneet. Ihmisestä ihmiseen tauti ei tartu.Mika Moksu / Yle

Anticimexin terveysteknikko Kai Karpin mukaan myyrätuhoja on havaittu tänä keväänä runsaasti, sillä myyrät selvisivät talvesta hyvin. Lunta oli paljon ja sen alla oli lämmintä. Karpin mukaan myyräkanta onkin kasvamassa tänä vuonna hyvin suureksi.

- Talvituhojen jälkeen myyrät ovat hakeutuneet pelloille ja lisääntyvät siellä toukokuun aikana hurjasti. Myyrät tekevät kesän aikana helpostikin 5 poikuetta. Kerralla tulee reilu 5 poikasta eli lisääntymisvauhti on todella hurjaa.

Petoeläimet hävittävät osan myyräkannasta, mutta ihmisen konstit ovat rajallisia.

- Suomessa ei ole rekisteröityä torjunta-ainetta myyrille, eli periaatteessa myyriä ei saa sellaisella tappaa. Vesimyyrän voi saada kiinni rotanloukulla, kun pistää siihen esimerkiksi porkkanaa tai perunaa, jotka maistuvat sille hyvin. Kontiainen on rauhoitettu, eli sille ei saa tehdä mitään. Välillä voi olla erittäin vaikea tietää, kumpi siellä maassa liikkuu.

Myyränkarkottimen tehoon Karp ei luota.

- Joidenkin mielestä siitä on hyötyä, joidenkin ei. Kasat saattavat nousta karkottimen viereen. Vähän ehkä humpuukia. Ei kannata aina uskoa mainoslauseita.

Myyrien jälkiä siivotessa pöly kannattaa kostuttaa ennen pyyhkimistä, niin myyräkuume ei pääse niin herkästi leviämään, Karp muistuttaa.

Lähteet: YLE Satakunta