1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. naiset

Sananen - Eroon läskistä

Vielä ehdit rantakuntoon. Luen otsikkoa useampaan otteeseen, enkä saa siitä kiinni. Naapurin Hente on ollut rantakunnossa läpi vuoden. Ikkunalauta on täynnä tyhjiä Valdemareja. Minulla on ollut koko talven lihava olo. Eilen saunassa havahduin siihen, että se voi johtua siitäkin että on lihava. Jos alan työstämään kuivalihaa, minua ei saa sitten häiritä.

naiset
Ja sitten tositoimiin. Maasola arvostelee asiantuntijan ottein.Yle

Kenraali Gustav Hägglund ei hyväksy läskiä kotiinsa. Älkää säikähtäkö, hän ei ole vegaani. Hän puhuu nyt naisesta (naistenlehdessä). Tarkemmin sanottuna sellaisesta naisesta, joka on ajautunut turvavälin sisäpuolelle – nousevan halun kohteeksi. Me olemme kaikki ihanan erilaisia, mutta jossain menee raja. Se raja menee perseessä. Kun on upseerikerholla tottunut kuivassa kunnossa kekkuloiviin rouviin, kadulla epähuomiossa bongatut widescreen-kokoiset peräloosterit vievät vauhdilla orastavan halun ja elämänilon.

Epäilen, että puolustusvoimien entinen komentaja katselee kadulla myös miesten perseitä. Vastentahtoisesti, niin kuin naistenkin, mutta harjaantuneella haukankatseella. Huoli nuorisomme kunnosta ja puolustuskyvystä ei pääty eläkepapereihin. GH:lla on itsellään sotilaan vartalo. Hän panttaa sitä valokuvaajilta, mutta hymystä näkee, että sitä ruoskaa on joutunut käyttämään usein, ja onnistuneesti, lähitaistelutilanteissa. Miesten läskin ruotiminen on tässä maassa tärkeä aihe. Niin kauan kuin meillä on yleinen asevelvollisuus, tästä joudutaan pitämään konferensseja Esson baarissa. Mutta Hägglundin avaus naisten satulalaukuista on uutta. Herrasmies avaa oven, pitkän harkinnan jälkeen sepaluksen ja joskus keskustelun.

Läski vie Gustavilta kaikki halut. Taas hän puhuu naisesta. Suora lainaus jatkuu: läski ei kuulu naisellisuuteen. Kenraali on kääntänyt katseensa, kirjaimellisesti, vastakkaiseen sukupuoleen ja synergiaetujen esteisiin. Hägglund on viisas mies. Hän tietää, että tämän pohjoisen maan todellinen huolenaihe ei ole maanpuolustus vaan rakkauden puolustus. Mahdollisuus rakastaa ja tulla rakastetuksi. Eläkkeellä miehellä on ollut rutkasti aikaa kierrellä kirjamessuilla, kävelykaduilla ja kylpylöissä. Hänen libidonsa kestää tarkastelun, jos vain muut huolehtisivat itsestään. Hänestä on tullut harvinaisuus, naisten asiantuntija, kun sota-asiat eivät enää pyöri koko ajan mielessä.

Se on rohkeasti ilmaistu, että naisen läski aiheuttaa silminnähtävää aggressiivisuutta. Ja halun häviämisen. Usein on ajateltu, että halut häviävät kun mies ja nainen eivät enää kohtaa toisiaan laajemmalla tasolla. Kun samat asiat eivät enää naurata, kun iltateellä ei ole mitään puhuttavaa, kun toista ei osaa enää koskettaa luontevalla ja herkällä tavalla. Läski pikemminkin yhdistää. Muutama kilo läskiä siinä tohinassa liimaa pariskunnan paremmin toisiinsa – niin että massahtaa. Kukaan ei tule siihen väliin.

Kenellä on varaa sanoa ääneen, mitä ajattelee? Mielestäni kenellä vaan, mutta eri asia kannattaako. Harvalla meistä on täydellinen keho. Moni on sitä vasta rakentamassa. Lopputulos on arvoitus. Piirustukset oli niin sekavat, sokkeli valettiin 70-luvulla vähän vinoon, kosteusvaurioita on vaimon mukaan ainakin päässä ja alapohjassa.

Entäs se rantakunto? Nyt on haettava kaikupohjaa eksynyttä pientä ihmistä syvemmistä ympyröistä, eläinkunnasta. Kautta aikain rannalla ovat paistatelleet todelliset rantojen valtiaat, ahavoituneet autuuden ammattilaiset – mursut ja merinorsut. Mursu painaa 1500 kiloa, merinorsu 3500. Läskiä yli puolet, siihen vielä suolet. Viikset ovat hoitamatta kuin Freemanilla. Pienet verijurmut herättävät vain tervettä uteliaisuutta. Ja pitkän kuivan kauden jälkeen naaras on taas valmis parittelemaan! Kun luontomme puhuu, kenraalikin vaikenee. Urahtelu on etiäinen sielujen raukeudesta.

Lähteet: Maallikkosaarnaaja Maasola

Lue seuraavaksi