Koirien kyytableteista ristiriitaista tietoa

Moni koiranomistaja kantaa metsälenkilläkin taskussaan kyytabletteja ja empii täytyykö lemmikille antaa tabletti kyynpureman jälkeen vai ei? Nykytiedon mukaan ei, toteaa eläinlääkäri Juhana Honkavaara Yliopistollisesta pieneläinsairaalasta.

Kotimaa
Kyykäärme
Kyy häipyy näkyvistä liukkaasti, mikäli sitä yrittää lähestyä.YLE / Vesa-Matti Ruuska

Kyytablettien käyttämistä kyynpureman ensihoitoon koirilla ei suositella sen vuoksi, että kortisonivalmisteiden tehoa näissä tapauksissa ei ole pystytty osoittamaan. Käytännössä tabletin syöttäminen saattaa tuudittaa omistajan valheelliseen turvallisuuden tunteeseen, joka ainoastaan viivyttää lemmikin viemistä hoidettavaksi.

- On huono juttu, jos valmisteen tehoon luotetaan liikaa ja jäädään kotiin odottamaan mihin suuntaan koiran vointi kehittyy sen sijaan, että vietäisiin koira heti eläinlääkäriin, kertoo Juhana Honkavaara.

Jotkut väittävät myös, että kyytabletista olisi haittaa koiralle. Kerta-annos hydrokortosonia on yleisen käsityksen mukaan turvallinen, mutta tarkkaa tutkimusta asiasta ei ole tehty. Ei siis pystytä sanomaan varmaksi onko hydrokortisonista koiralle jopa haittaa kyynpurematapauksessa.

Lemmikit osuvat usein kyyn tielle

Koirat joutuvat ihmistä huomattavasti useammin kyyn hampaisiin. Tämä johtuu siitä, että koirat liikkuvat maastossa paljon ja jotkut rodut mielellään jopa härnäävät kyitä, melkeinpä hakeutuvat niiden seuraan.

Vuosittain yksistään Helsingin yliopiston pieneläinsairaalassa Viikissä on hoidettavana noin sata tapausta, joissa kyy on purrut lemmikkiä. Lahden seudulla oli päivystäjän hoidossa viime viikonloppuna viisitoista tapausta. Yleensä ajoissa hoitoon tuotu koira selviää kyynpuremasta.

- Menehtymisprosentti sairaalassa on käytännössä nolla. Sen sijaan jos koira tuodaan sairaalaan myöhässä ja yleisoireet pääsevät kehittymään vakaviksi, on potilaan ennuste pahimmillaan erittäin huono.

Mihin koira kuolee kyynpuremassa?

Käärmeen myrkyllisestä puremasta seuraa verenkiertoelimistön sokkitila. Mikäli sitä ei hoidon avulla korjata tarpeeksi nopeasti, aiheuttaa se häiriöitä munuaisten toimintaan ja hyytymisjärjestelmään. Tämän jälkeen seuraa yleisesti monielinvaurio, jonka hoitaminen on erittäin hankalaa.

Jos kyy puree lemmikkiä, ei omistaja voi koskaan tietää kuinka vakavaksi oireet sillä kertaa ja sen yksilön kohdalla kehittyvät. Eläin tulisi pitää mahdollisimman liikkumattomana, ettei myrkky leviä niin nopeasti elimistössä ja ottaa heti yhteyttä eläinlääkäriin.

- Suosittelen, että jokainen kyynpurematapaus käytetään välittömästi eläinlääkärissä, jotta voidaan varmistaa, että elintoiminnot pysyvät mahdollisimman normaaleina. Käyttäisin itse oman koirani ehdottomasti heti päivystyksessä, painottaa eläinlääkäri Juhana Honkavaara.

Oireet moninaisia

Myrkyllistä puremaa seuraaviin oireisiin kuuluvat voimakkaasti nouseva turvotus purema-alueella, väsymys, kivuliaisuus, oksentelu, kuume tai ripulointi. Koiraa hoidetaan ensisijaisesti suonensisäisellä nestetiputuksella, kipulääkkeillä ja tarvittaessa antibiooteilla.

Koiran koko ei loppujen lopuksi ole kovin merkittävä tekijä siinä kuinka voimakkaasti koira oireilee kyynpurematapauksissa. Toiset yksilöt ovat herkempiä.

Myös pureman myrkyllisyys vaikuttaa; jos käärmeen myrkkyrauhaset ovat sillä hetkellä täynnä, se päästää hampaistaan purressaan vahvemman tujauksen myrkkyä. Myrkyllisimmillään käärmeet ovat keväällä talvipaaston jälkeen.

Sillä, mihin kohtaan kyy puree, on myös vaikutusta. Raajojen alueen puremat kehittyvät hiukan useammin vakavammiksi kuin naaman alueen puremat. Eläin käyttää raajojaan sen verran enemmän, että myrkky pääsee imeytymään elimistöön tehokkaammin.

- Tilastollisesti tiedetään, että raajojen ääripäiden puremat kehittyvät yleisoireiltaan voimakkaimmiksi.

Kissat osaavat varoa kyitä

Kissat osaavat varoa sihiseviä matelijoita koiratovereitaan paremmin ja kissoja kyy pureekin harvemmin kuin koiria. Jos kissa joutuu kyyn pureman uhriksi, pätevät siihen samat ohjeet kuin koiraan.

- Me emme suosittele kyytabletteja millekään eläinlajille, toteaa eläinlääkäri Juhana Honkavaara Yliopistollisesta pieneläinsairaalasta.

Lähteet: YLE Lahti / Johanna Talasterä