Talous ja poliittinen näytelmä

Hallituksen muodostamisesta tuli kimurantti näytelmä, jossa on tragikomedian aineksia. Jouko Marttila esittää koosteen näytelmän parhaista paloista:

Näkökulmat

Tapahtumapaikka ravintola Elite, Helsinki. Hallitusneuvottelujen jatkot. Paikalla tuleva pääministeri Jyrki Katainen ja mikä-mikä-ministeri Timo Soini. Laskun kuittaa veronmaksaja.

- Timppa, tämä teatterinjohtajan homma onkin paljon rankempi kuin kuvittelin, mutta eiköhän se ala olla loppunäytöstä vaille valmis. Otetaan sille!

- Joo, kippistä vaan. Koville se on mullakin ottanut. Oli muuten hyvä idea, että mä annan ensin vähän ymmärtää, mutta sitten en ymmärräkään antaa. Media villiintyi ja osoitti taas rannatonta tietämättömyyttä. Omassa porukassa hallitushalut käyvät tosi kuumana.

- Totta. Sopuilu Alexin kanssa upposi ihan 6-0. Kaikki laskivat, että meillä synkkaa ja hallitus on pian kasassa. Mutta se kolmen 'ein' tykitys Portugalia vastaan oli melkoinen shokki. Säikäytit meidät pahasti.

- Jykä, pistin vähän muihin vipinää. Demareistakin alkoi kanta löytyä.

- Niinpä, mutta säälittää katsoa, kuinka Mari kääntää takkia.

- Se tiedettiin. Kepu pettää aina. Me ollaan siihen verrattuna ihan sisäsiistiä porukkaa. Maurikin selittää nuppi tutisten mustaa valkoiseksi.

- Timppa, kepulla on vuosikymmenten kokemus hallitusnäytelmistä. Sieltä voi tulla ihan mitä tahansa, vaikka nyt näyttää, että sutta huutaessa tulee karhu vastaan. Ja se karhu nähdään maatalousneuvotteluissa.

- Mari ja Mauri ovat silti takinkäännön maailmanmestareita.

- Timppa, kuule. Sillä teidän sakilla on niin monta takkia, että niitä ei kannata ruveta edes kääntelemään.

- Älä Jykä muuta sano. Jos sinä olet teatterinjohtaja, niin minä johdan sirkusta. Se vaatii taitoa ja tahdonlujuutta.

- Ja siinä sirkuksessa on aikamoisia jonglöörejä. Sahaavat omaa oksaansa ja kuvittelevat pysyvänsä ilmassa. Mutta usko vaan, kyllä ne sahanpolttajat ja muut tavoille oppivat. Muutama päivä virka-auton takapenkillä antaa ihan uudenlaisen näkökulman asioihin. Sitä puolustaa monia sellaisia arvoja, joista ei ole ennen uneksinutkaan.

- No, no. Ei tässä pelkän rahan ja mammonan perässä juosta. Suomen ja veronmaksajan etu ensin.

- Timppa, anna kun minä kerron. Musta auto auttaa ymmärtämään Suomen etua. Kun valtaan pääsee, niin siitä ei vapaaehtoisesti luovu. Ja muista, että tukenasi on alle viidennes äänestäjistä. Äänestysaktiivisuus oli 70 prosenttia, joten persuja kannattaa vain alle 15 prosenttia suomalaisista. Aika pienellä vähemmistöllä yrität ehtoja sanella.

- Jykä, puhut asiaa, mutta muista, että näytelmä jatkuu. Ajattelet kuin Paasikivi, että ääriliikkeen voi sopeuttaa, kun antaa mustan auton ja kuljettajan. Mutta ei me mikään ääriliike olla.

- Ette tosiaan, enemmän sellainen unohdetun kansan ääni, jossa ylioppilas taluttaa heinähattua. Mutta mustan auton houkutusta ei voi vastustaa. Persuministereistä saat uskollisia ryhmyreitä, jotka pitävät sirkuksen kurissa. Tässä vaan käy aika vähiin.

- Älä nyt hermoile. Niin kauan melotaan, kun vettä piisaa. Mutta kaikkea ei pidä melalla sorkkia.

- Liike kuin liike, mutta ei teitä oppositioonkaan voi työntää. Sehän olisi meille ja muille poliittinen itsemurha. Kunnallisvaaleissa nähtäisiin jytkyn sijaan kaikkien pommien isä.

- Jykä, rauhoitu nyt, äläkä syö sitä lautasliinaa. Mennään loppuun asti kilpi kovana ja kypärä päässä. Kyllä Suomi kestää euroherrojen vikinän. Ei pieni ryhtiliike tee teillekään pahaa. Vai taisteliko isät itärajalla sen takia, että saataisiin syötettyä kansallisomaisuus gepardihatuille ja tupakanviljelijöille. Suomessa on selvitty suurella sydämellä ja pienellä rahalla. Nyt on muiden vuoro.

- Jätä vaalipuheet sikseen. Ymmärrän mistä puhut. Isäni oli sotilas ja äitini opettaja. Isänmaan asialla olen ollut alusta lähtien. Tässä on Suomen talouskasvu, työllisyys ja hyvinvointi vaarassa.

- Tuon vaalipuheen varaanhan tämä näytelmä on rakennettu. Kai sun hermo kestää, vaikka eurostoliiton herrat simputtavat? Pieni myönnytys herroilta, niin päästään juhlimaan isosti. Seisotaan horjumatta ja huojumatta loppuun asti.

- Mihin se raja vedetään? Suomen asema on pelissä. Ei me voida loputtomiin vedättää, ilman että tulee silmille.

- Jykä, kyllä sun vanhana sökörinkiläisenä pitäisi tietää, että pluffia ei saa paljastaa. Nyt vedetään näytelmä loppuun asti ja katsotaan, kenelle jää musta pekka.

- Eiköhän tilata vielä yhdet. Vastahan tässä on pari tuoppia otettu. Elitessä on ollut tapana tyhjentää useampi viinipullo mieheen.

- Kyllä se passaa. Kolme kaljaa on sopiva määrä, kunhan on kotimaista. Jykä, voidaanko puhua vielä siitä yhdestä asiasta?

- Mikä se olikaan?

- Siitä virka-autosta. Onhan sen nahkapenkeissä ilmastointi? Mulla kun on tuota elopainoa ja ahteri tuppaa hikoamaan, jos joutuu pitkään istumaan…

Lähteet: Jouko Marttila, Ykkösaamun kolumnisti 10.5.2011