1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kartanot

Laukon ovet aukeavat vielä täksi kesäksi

Historiastaan ja hevosistaan kuuluisa Laukon kartano on viimeistä kesää auki ryhmille. Päärakennuksessa toimiva Laukko Historicum on osoittautunut menestykseksi. Kolmessa vuodessa vierailijoita on käynyt lähes 8 000. Historiakierroksia emännöivä Liisa Lagerstam myöntää aluksi jännittäneensä kiinnostaisiko Laukko ketään.

Laukko Historicum -kierroksia emännöivä kartanontytär Liisa Lagerstam on pienestä pitäen tottunut siihen, että kotia esitellään myös ventovieraille. Kuva: Anna Sirén / Yle

Laukon neidoksikin tituleerattu Liisa Lagerstam on elänyt lapsuutensa kartanomaisemissa ja tottunut jo pienestä pitäen siihen, että kotisaleissa vaeltaa välillä ventovieraita.

- Isäni tapasi aina silloin tällöin esitellä kartanoa esimerkiksi historiayhdistyksille. Itse olen kolmen vuoden ajan nauttinut valtavasti siitä, että saan kertoa lapsuudenkotini historiasta ihmisille. Uskon, että koska olen itse elänyt täällä vanhojen esineiden ja tapahtumapaikkojen keskellä, osaan myös kertoa niistä eri tavoin kuin perusoppaat.

Mahtimiehet ja torpparihäädöt kiinnostavat edelleen

Historianharrastajat haluavat Laukko Historicum -kierroksilla syventää tietouttaan muun muassa Kurki-suvun mahtimiesten vaiheista.

- Myös nykyisen päärakennuksen rakennuttajan Rafael Haarlan entisiä työntekijöitä on käynyt tutustumassa pomonsa privaattipuoleen.

Kävijöitä eivät kiinnosta ainoastaan päärakennuksen maineikkaat asukkaat.

- Kartanon mailla 1900-luvun alussa tapahtuneet surullisenkuuluisat torpparihäädöt tuovat tänne vieraita. Entisten torppareiden jälkeläisiä on käynyt paljon, ja heidän kohtaamisensa on ollut hyvin koskettavaa, Liisa Lagerstam kertoo.

Omistuskirjoitus emännälle

Laukon kartanosta kerrottaessa muistetaan yleensä mainita mystisiä vivahteita saanut Elinan surma. Tapahtuma ja siitä kertova, Lönnrotin tallentama runo ovat olleet vakioaiheita kartanossa vierailleiden kanssa keskusteltaessa.

- Monille tulee yllätyksenä, että Lönnrot ei ainoastaan tallentanut surmarunoa täällä vaan myös työsti koko Kalevalaa. Keväällä 1849 hän allekirjoitti kansalliseepoksen lopullisen version täällä ja omisti sen kartanon silloiselle emännälle, Eva Törngrenille, Liisa Lagerstam muistuttaa.

Perintöasiakirja paljastaa tohvelimuodin

Laukon kartanon historiakierrokset jatkuvat vielä tämän kesän ajan. Syksyllä Liisa Lagerstam lähtee toteuttamaan toista unelmaansa kun hän siirtyy tutkijatohtoriksi Suomen Akatemialle. Tutkimusaiheeksi on valikoitunut 1600-luvun kartanoelämä ja erityisesti miesten muoti. Siitäkin aiheesta ammennettavaa löytyy kotikartanosta.

- Laukossa on säilynyt 1600-luvulta saakka ehdottoman hienoja perinnönjakoasiakirjoja, jotka paljastavat muun muassa millaisia tohveleita ja aamutakkeja täällä on käytetty, Laukon neito hymyilee.