Tutkija: Kansallistunne voimissaan MM-kultajuhlissa

Tutkijan mukaan kansallistunteen merkitys urheilussa on edelleen suuri. Jääkiekon MM-kultajuhlat kertovat halusta luoda kokemus kansallisesta yhteisöllisyydestä.

urheilu
Kultajuhlat Lappeenrannassa 15.5.2011
Suomen maailmanmestaruuden varmistuttua henkilöautot valtasivat Lappeenrannan keskustan kadut.YLE / Tommi Parkkinen

Kansallistunteen ja urheilun välistä suhdetta tutkinut Urheilumuseosäätiön erikoistutkija Jouko Kokkonen sanoo, että voimakkaimmillaan urheilun nationalistiset sävyt olivat 1900-luvun alkupuolella.

- Suomen itsenäistyttyä sekä verisen sisällisodan jälkeen oli tärkeää löytää yhteisiä samaistumisen kohteita, ja urheilun voitot tarjosivat niitä, Kokkonen sanoo.

Kun nuori kansakunta otti ensiaskeleitaan, vauhtia antoi esimerkiksi Paavo Nurmi. Hän juoksi Suomen maailman - ja ennen kaikkea länsivaltojen - kartalle Pariisin olympialaisissa vuonna 1924.

Tuohon aikaan voittaminen kertoi kansakunnan elinvoimasta laajemminkin, ja sitä mitattiin bruttokansantuotteen tavoin, kertoo Kokkonen.

- Olympiakisojen mitalitaulokoista katsottiin, miten paljon kukin maa on saanut mitaleita. Se suhteutettiin maan väkilukuun ja saatiin tulokseksi, että kehittyneet länsimaat menestyvät, ja ovat siksi vahvimpia ja pystyvimpiä maita.

Nurmi ja itsenäistä puurtamista korostava kestävyysjuoksu sopi vasta identiteettiään rakentavan kansan pirtaan. EU-Suomessa tilalla on yhteistyötä korostava joukkuepeli, ja kultajuhlat muistuttavat vakavien muodollisuukisien sijaan karnevaalia.

Mestarit mielipidevaikuttajina

Jokin on kuitenkin 2000-luvun voitonjuhlissa lähes ennallaan, sanoo Jouko Kokkonen:

- Kansallisvaltioiden ja kansallistunteen kuolemaa on ennustettu pitkään, mutta kultajuhlinta osoittaa, että kansakuntakeskeiset ajatukset ovat elinvoimaisia.

Ihmiset haluavat mieltää kuuluvansa epävarmassa maailmanpoliittisessa tilanteessa ryhmään, jonka koon he voivat käsittää, Kokkonen arvioi. Hän myös muistuttaa, että nyt juhlii osittain myös sukupolvi, jolle MM-kulta on uusi kokemus.

Vihamieliset reaktiot, kuten eilen uutisoitu Ruotsin lippujen polttaminen, eivät silti Kokkosen mukaan ole historiallisesti tyypillisiä.

Tutkija myös uskoo, että urheilusankareilla on mahdollisuus toimia mielipidevaikuttajina. Sotien aikaan urheilijoita käytettiin käytettiin apuna raittiusvalistuksessa.

Parhaillaan internetissä leviää adressi, jossa pyydetään tuoreita maailmanmestareita ottamaan kantaa rasismiin.

- Heitä kuunnellaan nyt tarkalla korvalla. Toisaalta mielenkiintoista on myös se, että monet maahanmuuuttajat ovat osallistuneet juhlintaan ja halunneet näin sitoutua suomalaiseen kansakuntaan, Jouko Kokkonen sanoo.

Lähteet: YLE Uutiset