Selvitys: Nato sijoittaisi Suomeen lentotukikohtia

Ruotsissa on julkaistu selvitys, jossa arvioidaan maan kykyä tulla Baltian maiden avuksi, jos ne joutuvat Venäjän yllätyshyökkäyksen kohteeksi. Arvio on laadittu, koska Ruotsi on uudistamassa puolustustaan ja on luvannut auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutuneita naapureita. Selvityksestä käy ilmi, että tositilanteessa Nato pyrkisi sijoittamaan lentotukikohtia sekä Ruotsiin että Suomeen.

Ulkomaat
Till bröders hjälp -teoksen kansi.
Ruotsissa on julkaistu selvitys, jossa arvioidaan maan kykyä tulla Baltian maiden avuksi, jos ne joutuvat Venäjän yllätyshyökkäyksen kohteeksi.

Tutkimus on Ruotsin sotatieteen akatemian kokoama, eikä siis edusta Ruotsin virallista kantaa. Mutta koska tarkoituksena on arvioida Ruotsin puolustuskykyä tositilanteissa, se on laadittu huolellisesti ja heijastaa hyvin maan sotilasjohdon näkemyksiä.

Selvityksessä on määriltelty kolme uhkakuvaa ja arvioitu niiden vaatimat voimavarat. Niitä on verrattu puolustusjärjestelmään, joka Ruotsissa astuu voimaan, kun käynnissä oleva uudistus on saatu loppuun.

Nato puolustaisi Baltiaa ilmasodalla

Alemman tason kriiseistä Ruotsi selviää hyvin. Todellisia ongelmia tuottaa vain vaihtoehdoista kolmas, Venäjän yllätyshyökkäys Baltian maiden miehittämiseksi. Se voi alkaa, jos Naton varautuminen myöhästyy tai jos käy ilmi, ettei Nato saa aikaan päätöstä Baltian maiden tukemisesta.

Venäjä voisi aloittaa hyökkäyksen ilman näkyviä valmisteluja näillä yhtymillä, joita vahvistetaan ja nykyaikaistetaan kaiken aikaa. Parissa viikossa niiden määrä voidaan kaksinkertaistaa.

Nato vastaisi hyökkäykseen aloittamalla ilmasodan. Ruotsi antaisi luvan ylilentoihin ja Nato perustaisi Baltiaan sillanpään, josta käsin Venäjän jo miehittämät alueet pyrittäisiin vapauttamaan.

Ydinaseet Naton painajainen

Selvityksen tekijät korostavat, ettei tässä ole kyse Naton suunnitelmasta, vaan ruotsalaisten tulkinnasta.

Tulkinnan ongelmallisin kohta on arvio, jonka mukaan ilmasotaa jatkaakseen Nato tarvitsee välttämättä lentotukikohtia sekä Suomesta että Ruotsista. Riittäisivätkö Natoon kuulumattomien maiden Lissabonin sopimuksessa antamat turvatakuut näin pitkälle menevään solidaarisuuteen, sitä ei tiedä kukaan.

Naton painajainen on se, että Venäjä miehittäisi Baltian nopealla iskulla ja uhkaisi länttä ydinaseilla, jos vastatoimiin ryhdytään. Uhkauksen tukena olisivat nämä Lugan kaupunkiin sijoitetut Iskander -ohjukset, joihin voidaan asentaa sekä tavanomainen että ydinkärki. Venäjä on kaikessa hiljaisuudessa lisännyt niiden kantaman 750 kilometriin, mikä merkitsee keskimatkan ohjuksista solmitun sopimuksen rikkomista.

Lähteet: YLE Uutiset / Jarmo Mäkelä