1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Pudasjärvi

Asutustoiminta elätti vain yhden sukupolven

Suomen asutustoiminnan historian tähtihetkiä elettiin 1950-luvulla Pudasjärven korpimaisemissa. Pitäjään perustettiin maanhankintalain perusteella kolmisensataa tilaa rintamamiehille. Asutustoiminnan yksi mielenkiintoisimmista kohteista on Pudasjärven Asmunti, jonne siirrettiin Kuusamosta ja Sallasta kymmeniä rintamamiesperheitä.

Pudasjärven Asmuntin kylään perustettiin sotien jälkeen 95 asutustilaa. Nyt suurin osa tiloista on autiona. Kuva: YLE/Ensio Karjalainen

Alueen asutustoiminnan historia on nyt kirjoitettu kirjaksi. Kirjan koonnut Oulun yliopiston tutkija Sinikka Wunsch hämmästelee asutustoinnan historian rajuja käänteitä.

- Sen nousu kesti vain vuosikymmenen. Korpeen raivatut tilat alkoivat kuihtua kovaa vauhtia jo 1960-luvulla poismuuton vuoksi.

- Virheitä tehtiin. Alueen mahtituotetta puuta ei osattu hyödyntää esimerkiksi jatkojalostukseen, Wunsch sanoo.

Asmuntista kasvoi Pikku-Kuusamo

Poikkeuksellisen Pudasjärven asutustoiminnasta tekee se, että pitäjän pohjoisosaan Asmuntiin asutettiin 1950-luvulla kymmeniä kuusamolaisia rintamamiehiä perheineen. Näin sen vuoksi, että Kuusamossa oli vähän valtion maata, jota puolestaan Pudasjärveltä löytyi poikkeuksellisen paljon.

Asmuntia alettiinkin kutsua 1950-luvulla Pikku-Kuusamoksi.

Asutustiloja Ranuan ja Pudasjärven rajamaille nousi 95. Maahenkiset rintamamiehet kaivoivat alueen soille ojia yhteensä 900 kilometriä.

Tiettömän taipaleen takaa toiseen korpeen

Kuusamon Särkelän kylästä Asmuntiin muutti myös 1957 tuolloin kahdeksanvuotias Alpo Kantoniemi.

- Kuusamosta lähdimme tiettömän taipaleen takaa veneellä. Maita myöten käveltiin osa matkasta, myös Zetor –traktorilla ja loppumatka kuorma-auton lavalla.

- Kesä asuttiin saunassa, kun taloa rakennettiin. Seuraavana kesänä rakensimme jo navetan, Kantoniemi muistelee.

Nyt Kantoniemi on Asmuntin kylän ainoa maidontuottaja. Parhaillaan hän rakentaa kotipihaansa toista taloa itselleen, sillä tila on jäämässä pojan omistukseen.

- Meille sukupolvenvaihdos on iso asia. Kolmekymmentä vuotta olemme tehneet työtä vuorotta tämän eteen. Jos tila olisi jäänyt kylmilleen, niin aika kurja homma se olisi ollut.

Väkiluku tipahti kolmella tuhannella

Pudasjärven lähes 16 000:n väkiluku tipahti vuoden 1960-1975 välillä kolmella tuhannella. Peltoja paketoitiin tuona aikana vauhdilla.

- Maatalouden ja maan arvo sodan jälkeen oli ensisijainen asia. Muutoksen vauhtia eivät päättäjät vain huomanneet 1960-luvulla.

Nyt Asmuntissa toimii kaksi karjatilaa. Asukkaita kylässä oli parhaimmillaan nelisensataa, nyt alle sadan. Oppilaita Asmuntin kahdella koululla oli 1960-luvun lopulla lähes 200. Koulut oli lakkautettu 2000-luvulle tultaessa.

Suomen suurimpia asutuskohteita

Pudasjärvi on Suomen itsenäisyyden ajan yksi suurimmista asutustiloja perustaneista kunnista. Vuoden 1920 jälkeen pitäjään perustettiin yhteensä 1300 täysin uutta tilaa kruununtorpat mukaan lukien.

Sodan jälkeisen maanhankintalain perusteella Pudasjärvelle perustettiin yli 300 tilaa. Suurin osa tiloista nousi pimeään, rakentamattomaan korpeen.

Tutkija Sinikka Wunsch muistuttaa, että historiantutkimus unohtaa usein asutustoiminnan, kun puhutaan sodanjälkeisestä ajasta.

- Etusijalle nousevat evakot, mutta asutustoiminta oli iso urakka myös. Ei sitä historiaa tarvitse hävetä. Se sentään kasvatti kokonaisen sukupolven.

Rintamamiehet jättivät sotien jälkeen valtiolle noin 75 000 maansaantihakemusta. Vastaavia hakemuksia jättivät evakot lähes puolet vähemmän.

Asuttamiseen liittyvät toimet koskivat sodan jälkeen Suomessa noin 700 000:tta ihmistä.