Lapset palaavat Helsingin kantakaupunkiin

Lapsiperheet pakenivat kantakaupungin pienistä asunnoista 1970-luvun alussa suuriin lähiöihin. Muuton suunta pysyi samana aivan viime vuosiin asti. Nyt lapsiluku Kalliossa, Alppiharjussa ja muissa vanhoissa kaupunginosissa on lähtenyt nousuun. Selityspatteristosta löytyy muuttuneita arvostuksia ja työelämän epävarmuutta.

Kallio
YLE

Kun suuret esikaupunkialueet valmistuivat 60-luvun lopussa, tuli etenkin Kallion ja Alppiharjun lapsiluku ryminällä alas. Ahtaista yksiöistä ja kaksioista rynnittiin paremman elämänlaadun ja avaruuden perässä kauas kantakaupungista. Vuonna 1965 Kallion-Alppiharjun lapsiluki oli vielä 5 500, kymmenen vuotta myöhemmin enää runsaat 3 000. Määrä jatkoi hiipumistaan vuosikymmenien ajan; vuonna 2004 Kallion-Alppiharjun alueella asui enää reilusti alle 1 000 lasta.

Viimeisin taantuma kuitenkin käänsi muutoksen suunnan. Kolmen vuoden aikajaksoilla ennustetta päivittävät väestöennustajat puhuvat jo trendistä. Lapsia syntyy alueella jo neljättä vuotta 50 aiempia vuosia enemmän, eikä perheillä tunnu olevan enää kiirettä muuttaa väljemmille vesille. Kantakaupungin pikkukaksioihin jopa muuttaa muualta kaupungista lapsiperheitä. Alle kuusivuotiaiden määrä lähti kasvuun jo 2005.

Kalliossa valtava nuorten osuus

Lapsiperheiden virta lähiöihin tyrehtyi ensin Kruununhaassa, sitten ilmiö levisi Punavuoreen, Eiraan ja Kallion-Alppiharjun alueelle. Edelleen Kalliossa ja muissa kantakaupungin vanhoissa osissa lapsiperheitä on vähän, mutta muutos on ilmeinen, kuvailee Helsingin tietokeskuksen projektipäällikkö Pekka Vuori.

- Jos Kalliossa soittaa sataa ovikelloa, löytyy alle viiden oven takaa lapsiperhe. Helsingissä keskimäärin lapsiperheitä on asuinkunnista lähes viidennes. Kallio on ollut vuosien ajan hyvin omintakeinen kaupunginosa; sinne muutetaan ensimmäisenä, kun tullaan Helsinkiin, siellä on aivan poikkeuksellisen suuri nuorten osuus väestöstä ja viime vuosina sieltä ovat kadonneet lähes täysin vanhukset. Lapsien määrä on kuitenkin selvästi nousussa.

Helsingille äkillinen muutos aiheuttaa pulmia. Kantakaupungissa alle kuusivuotiaiden määrä on kasvanut vuodessa 600:lla, mutta päivähoitopaikkojen perustaminen on hidasta ja kallista. Investointihaluja hillitsee se, ettei tiedetä, onko trendi sittenkään pysyvä. Kalliossa väki on liikkuvaista, Pekka Vuori muistuttaa.

- Muuttaminen on todella tyypillistä alueen ihmisille; laskennallisesti joka kolmas vaihtaa asuntoa vuodessa. Päiväkotipuolella on todellakin jouduttu aika lailla luovuutta käyttämään, että tästä tilanteesta on päästy eteenpäin.

Taustalla arvojen muutos

Tarkkaan ei tiedetä, mistä muutos johtuu, mutta valistuneita arvauksia kaupungin tietokeskuksen projektipäälliköltä heltiää.

- Varmaankin vaikuttaa elämäntapa-arvostusten muuttuminen; ei haluta olla riippuvaisia autosta tai kahdesta, vaan elää vaikka ahtaastikin keskellä palveluja ja kaupungin kuhinaa.

Raadollisempiakin syitä Pekka Vuori esittää; lapsiluku kääntyi nousuun kun talous kääntyi laskuun. Pieniin asuntoihin jäädään lasten kanssa, kun vaihtoehtoja ei ole.

- Yhteiskunnan tukema vuokra-asuntotuotanto on yhä lähes jäissä taantuman jäljiltä, samalla asuntojen hinnat ovat karanneet aivan käsistä. Suuri asuntolaina on monelle mahdoton, kun työelämässä vielä tapahtui muutos, jonka seurauksena nuorille aikuisille on vähän vakituisia töitä tarjolla. Vuokralla ja ahtaasti asutaan, kun lainanotto on liian riskaabelia.

Arki auton varassa ei houkuttele

Leikkipuisto Linjan pihalla temmeltävien 4- ja 1,5- vuotiaiden Venlan ja Veikon vanhemmat osittain vahvistavat Vuoren hypoteesit. Mari Huuhtanen ja Ville Keto ovat asuneet Kalliossa yli kymmenen vuotta, eikä mielessä edes käynyt muuttaminen, kun jälkikasvua ilmestyi.

Moni tuttava teki toisenlaisen ratkaisun ja asuu nyt kehyskunnassa omakotitalossa. Mari Huuhtanen ei sellaista elämäntapaa kaipaa; Kalliossa kaikki on lähellä.

- Meillä on kesämökki, jossa saa tonkia ja rakentaa ja täyttää sellaiset tarpeet. Kalliossa kaikki tarhat, koulut, kirjasto, neuvola, kaupat, leikkipuistot...kaikki mitä oikeastaan lapsiperhe tarvitsee on lähellä. Työmatkat ovat lyhyet, metrolla, ratikalla, bussilla pääsee joka suuntaan, mihin haluaa. Emme ole olleet valmiita siihen, että tunti, kaksi menisi työmatkoihin päivässä.

Ainoa asia, mitä Huuhtanen ja Keto myöntävät Kallioon kaipaavansa ovat lisäneliöt. Isompi asunto on ollut turhaan etsinnässä jo pitkään. Silti Kalliosta ei ole aikeita muuttaa, vaikka tilavampi koti jäisi haaveeksi ja lapsiakin tulisi lisää.

- Me olleen tehty se ratkaisu, että tingitään sitten niistä asumisneliöistä kun halutaan tämä sijainti pitää ja tässä asua. Me viihdymme täällä.

Keto-Huuhtasen perheellä ei kuitenkaan ole pahaa sanaa sanottavana sen paremmin päivähoidosta kuin Kalliosta muutenkaan. Perheen äidin mielestä Kallio on mainettaan parempi kaikin tavoin.

- Huono maine perustuu vanhentuneisiin tietoihin. Ehkä jotkut kadut täällä saattavat vielä olla vähän sellaisia huonomaineisempia, mutta ainakaan täällä Etu-Kallion alueella ei ole ikinä tarvinnut lasten kanssa pelätä mitään.

Lähteet: YLE Helsinki / Sanna Cortés