10 kysymystä IMF:stä

IMF:n eli kansainvälisen valuuttarahaston ympärillä laineet ovat lyöneet korkealle viime aikoina. Eronneen pääjohtaja Dominique Strauss-Kahnin rikosepäilyistä liikkeelle lähtenyt vyyhti on nostanut IMF:n julkisuuteen, mistä järjestö tuskin haluaa ihmisten sen muistavan. Mikä sitten on tämä rahan ja vallan keskittymä IMF? Ketkä rahoittavat järjestön toimintaa? YLE Uutiset keräsi vastauksia keskeisiin kysymyksiin kansainvälisestä valuuttarahastosta. Vastaajana on Suomen Pankki.

talous
IMF:n logo
YLE/Uutisgrafiikka

Mikä IMF on?

Kansainvälinen valuuttarahasto, (International Monetary Fund, IMF) on vuonna 1945 perustettu kansainvälinen järjestö, jossa on tällä hetkellä 187 jäsenmaata.

Mitä se tekee?

IMF:n tehtävänä on edistää maailmantalouden kasvua ja taloudellista vakautta. Se toimii talouspoliittisena neuvonantajana jäsenmailleen ja tarjoaa rahoitusta maksutasevaikeuksissa oleville jäsenmaille. Lisäksi se auttaa tarvittaessa köyhiä maita talouksiensa tasapainottamisessa.

Miten se toimii?

IMF:n kolme tärkeintä toimintoa ovat: 1) seuranta, 2) tekninen apu ja koulutus sekä 3) luotonanto. Näiden toimintojen tueksi IMF tekee tutkimusta ja kerää tilastoja.

1) Seuranta: IMF pyrkii edistämään taloudellista vakautta ja maailmantalouden kasvua kannustamalla jäsenmaitaan harjoittamaan hyvää talouspolitiikkaa. Tämän saavuttamiseksi IMF seuraa säännöllisesti jäsenmaittensa talouskehitystä. Lisäksi IMF harjoittaa alueellista seurantaa ja maailmantalouden seurantaa. IMF pyrkii myös arvioimaan yksittäisten maiden politiikkatoimien vaikutusta muihin maihin.

2) Tekninen apu ja koulutus: IMF tarjoaa mm. finanssi-, raha- ja valuuttapolitiikkaan sekä tilastoihin liittyvää teknistä apua ja koulutusta auttaakseen jäsenmaiden viranomaisia suunnittelemaan ja toteuttamaan tehokasta talouspolitiikkaa.

3) Luotonanto: IMF tarjoaa tilapäistä rahoitusta maksutasevaikeuksissa oleville jäsenmailleen helpottaakseen niiden talouksien toipumista. Maan viranomaiset suunnittelevat läheisessä yhteistyössä IMF:n kanssa talouspoliittisen ohjelman, jonka tueksi IMF antaa tilapäistä rahoitusta. Rahoituksen saamisen edellytyksenä on ohjelman ehtojen noudattaminen.

Mistä IMF saa varansa?

IMF:n luotonantoon käytettävät varat tulevat pääasiassa sen jäsenmaiden jäsenosuuksista. Käytännössä jäsenmaiden keskuspankit sitoutuvat pyydettäessä antamaan IMF:n käyttöön kansainvälisesti vaihdettavaa valuuttaa, usein yhdysvaltain dollareita tai euroja. Kunkin maan vastuiden yläraja määräytyy sen jäsenosuuden mukaan. Jäsenosuudet heijastavat jäsenmaiden kokoa ja roolia maailmantaloudessa.

Talouskriisin yhteydessä 2009 lähes neljäkymmentä jäsenmaata sitoutui myöntämään valuuttarahastolle lisäresursseja erillisen, monenkeskisen NAB-lainasopimuksen (New Arrangements to Borrow) puitteissa. NAB-järjestely aktivoidaan ainoastaan poikkeuksellisissa maailmantalouden olosuhteissa kun valuuttarahaston jäsenosuuksiin perustuvat resurssit arvioidaan riittämättömiksi.

IMF:llä on hallussaan yhdet maailman suurimmista kultavaroista, miksi?

IMF:n hallussa olevat suuret kultavarannot perustuvat pitkälti historiallisiin syihin. Kullalla oli tärkeä rooli kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä aina vuoteen 1973 asti, kun ns. Bretton Woods -kiinteiden valuuttakurssien järjestelmä romahti. IMF:n hallussa olevat kultavarannot ovat kertyneet aikanaan, kun IMF:n jäsenmaiden piti maksaa osa IMF-jäsenosuudestaan kullalla ja kultaa käytettiin myös mm. luotonannon yhteydessä korkojen ja lyhennysten maksamiseen.

Millaista talouspolitiikkaa IMF edustaa?

IMF ei edusta mitään tiettyä talouspolitiikan linjaa, vaan pyrkii mandaattinsa puitteissa tarjoamaan jäsenmailleen poliittisesti riippumatonta asiantuntija-analyysiä. Kaikki IMF:n talouspolitiikkasuositukset hyväksytään IMF:n johtokunnassa, jossa kaikki 187 jäsenmaata ovat edustettuina 24 johtokunnanjäsenen välityksellä.

Mikä on ollut IMF:n rooli Euroopan velkakriisissä?

IMF on osa ns. kriisinhallintatroikkaa. IMF osallistuu Euroopan velkakriisimaiden ohjelmien suunnitteluun ja monitorointiin yhteistyössä EU-komission ja EKP:n kanssa. IMF osallistuu myös kriisinhallintaohjelmien rahoitukseen, jossa sen osuus on ollut noin kolmannes.

Miksi monien talouskriisissä olevien maiden mielenosoituksissa kannetaan IMF:n vastaisia kylttejä?

IMF:ää koskeva kritiikki kohdistuu usein kriisimaiden sopeutusohjelmien rahoituksen vastineeksi määriteltyihin ehtoihin, jotka koetaan liian tiukoiksi tai tunkeileviksi. On kuitenkin muistettava, että sopeutusohjelma ehtoineen on kriisimaan viranomaisten suunnittelema, IMF:n 187-jäsenmaan hyväksymä sekä tarpeellinen kriisimaan talouden epätasapainojen korjaamiseksi ja velkakestävyyden takaamiseksi. Vastauksena saamaansa kritiikkiin IMF on hiljattain uudistanut ehtojaan. Niitä on pyritty keventämään ja kohdistamaan paremmin kriisinhallinnan kannalta keskeisimpiin talouspoliittisiin toimenpiteisiin.

Päättääkö IMF:n pääjohtaja itse jonkin maan asioista?

IMF:n toimitusjohtaja ei yksinään päätä minkään maan asioista, vaan kaikki IMF:n jäsenmaita koskevat päätökset tehdään IMF:n johtokunnassa, jossa 187 jäsenmaata ovat edustettuina 24 johtokunnanjäsenen välityksellä.

Miten Suomi on mukana IMF:ssä?

Suomi liittyi IMF:n jäseneksi 1948. Suomi kuuluu Pohjoismaiden ja Baltian maiden vaalipiiriin, jonka yhteiset näkemykset IMF:n johtokunnassa koordinoidaan vaalipiirin maiden kesken. Vaalipiiriin kuuluu 8 maata (kaikki pohjoismaat ja Baltian maat). Vaalipiirillä on jäsen IMF:n 24-paikkaisesa johtokunnassa. Johtokunnanjäsenen paikka kiertää vaalipiirin maiden kesken ennalta sovitun aikataulutuksen mukaisesti.

Suomen Pankki vastaa lain mukaan Suomen suhteista IMF:ään. Suomen Pankin pääjohtaja on IMF:n hallintoneuvoston jäsen. Suomen Pankki on maksanut Suomen jäsenosuuden ja antaa pyydettäessä jäsenosuutensa puitteissa IMF:n käyttöön kansainvälisesti vaihdettavaa valuuttaa. Suomen IMF-jäsenosuus on noin puoli prosenttia. Suomi on myös mukana NAB-järjestelyssä, jossa sen osuus niin ikään on noin puoli prosenttia.

Lähteet: YLE Uutiset