Pirates of the Caribbean: Vierailla vesillä jättää hyödyntämättä hyviä aineksia

Ohjaus: Rob Marshall Alkuperäinen nimi: Pirates of the Caribbean: On Stranger Tides Alkuperämaa: Yhdysvallat 2011 Pääosissa: Johnny Depp, Penélope Cruz, Ian McShane, Kevin R. McNally, Geoffrey Rush K-11

Aamu-tv

Penélope Cruz, zombie-merirosvoja, merenneitoja ja nuoruudenlähde. Näistä aineksista on kasattu, muodikkaasti kolmiulotteisena teattereihin saapuva, alanimellä Vierailla vesillä tunnettava, neljäs Pirates of the Caribbean elokuva.

Tässä uudessa seikkailussaan seitsemän meren koomisin merirosvo Jack Sparrow kohtaa haamun

menneisyydestä. Kyseinen Angelica-niminen aave on tosin hyvinkin eläväinen, eikä tämä uhkea kaunotar epäröi käyttää viehätysvoimaansa saadaksee tahtonsa läpi. Niinpä Jack Sparrow löytää itsensä pian, Angelican isän, merirosvokapteeni Mustaparran alukselta, jonka määränpäänä on nuoruuden lähde. Matkalla Jack törmää jälleen niin kapteeni Barbossaan, pulloon laitettuun Mustaan helmeen kuin merenkulkijoita vietteleviin merenneitoihin.

Tehdään näin heti alkuun selväksi se, että minusta tämä neljäs Karibian merirosvot -seikkailu on sarjan tähän asti huonoin.

Kutakuinkin ainoa ennallaan oleva asia leffassa on Jakc Sparrow itse. Johnny Depp tekee hahmosta kerta kerralta yhtä mainion, vaikka tällä kertaa hänelle ei olekaan kirjoitettu niin paljon hauskoja repliikkejä tai kohtauksia kuin aiemmissa osissa. Syystä tai toisesta käsikirjoittajat ovat poistaneet tarinasta Sparrown villeyttä mainosti tasapainottaneet Keira Knightleyn ja Orlando Bloomin esittämät hempeät rakastavaiset. Heidän tilalleen on tuotu Penélope Cruzin ja Sparrown välinen rakkaustarina, johon on kyllä vaikea uskoa, sen verran adhdeita molemmat ovat.

Mukana on tottakai paljon toimintaa, efektejä ja huumoriakin, mutta paljon hyviä aineksia on tässä jätetty myös hyödyntämättä. Tähän joukkoon lukeutuvat niin alikäytetyt merimies-zombiet kuin komeasti tultasyöksevä purjelaiva. Se, mitä jäin eniten kuitenkin kaipaamaan, oli kolmen ensimmäisen osan kepeys ja humoristisuus, jotka tästä aiempaa toiminnallisemmasta versiosta ovat paljolti jääneet puuttuumaan. Juonen moninaisista käänteistä johtuen on kuin vähintään joka kolmas kohtaus aloittaisi elokuvan alusta. Näin aiempia osia hallinnut tarinaa kepeästi eteenpäin kuljettanut myötätuuli vaihtuu välillä hitaan kiduttavaksi luovimiseksi.

Lähteet: YLE Uutiset / Esko Rautakorpi