Nupe, nuuska ja nolous

Kiekkopelit on pelattu ja on jälkipyykin aika. Pelisuoritukset ovat ainakin lyhyellä tähtäimelle jääneet taka-alalle kun huomio on kiinnittynyt niin sanottuihin vapaa-ajan ilmaveiveihin. Moraalinenkin myrsky on ollut kaukalon ulkopuolella paikoin ankara, ihmettelee Lahden Radion toimittaja Juha-Petri Koponen.

Suunvuorot
Suomen jääkiekkomaajoukkue matkalla Kauppatorille Helsingin Aleksanterinkadulla.
Suomen jääkiekkomaajoukkue matkalla Kauppatorille Helsingin Aleksanterinkadulla.Jyrki Valkama / YLE

Ennen kuin sinivalkoiset siivet olivat saattaneet soturimme turvallisesti kotimaan kamaralle, jälkiveivaus oli jo vauhdissa. Ensi kipinän aiheutti se, kun kultapoikamme eivät sammuttaneetkaan janoa Hartsportilla kuten urheilijat yleensä, vaan pukuhuoneessa korkattiin voitto tölkitetyllä hiivajuomalla. Sikaria ei sentään sytytetty kuten -95 mutta nuuskapurkkien kannet lensivät komeassa kaaressa. Kiekkoilijat kun ovat tunnettuja mällin ystäviä, jostain syystä.

Tätähän eivät kaikki katso hyvällä. Monesta suusta on kuulunut: ”miksi ei voinut juoda urheilujuomaa? Pitikö heti aloittaa juopottelu?” Toinen kysymys, mikä on heitetty ilmoille, on se, että miksi median piti olla paikalla todistamassa.

Lisää vettä uusmoralistien kiukaalle heitettiin heti Helsinki-Vantaalla. Leijonaryhmä astui koneesta silmät kiiltäen muustakin kuin kullasta ja askelluksessa oli lievää sirklausta havaittavissa. Kovimmin koti-ikävää potenut valmennusportaan jäsen Pasi ”Nupe” Nurminen päätti suudella Seutulan asvalttia, ja tästä syntyi kisamatkan toinen ilmaveivi. Lentomatkustajan itsensä mukaan syypää oli rikkinäinen kenkä, ulkopuolinen voisi epäillä voimakasta päihtymystä. Oli miten oli, videotodiste tapahtuneesta tulee olemaan äärimmäisen viihdyttävä nettihitti ja pitkään.

Lisää syyhyä moralistille oli luvassa illalla torilla. TV-kuvat välittivät meillä näyn, jossa ihmepoika joi alkoholia, väsynyt valmentaja hoiperteli lavalla ja kolmospakkiparin humalaisempi puolikas yritti lähennellä presidenttiä. Nettihittikamaa nämäkin.

Nyt siis ollaan kauhuissaan kuinka soturimme olivat kansankielellä kännissä. Millaista esimerkkiä lapset saivatkaan. Kun ne ovat niitä esikuvia ja lapset vaikutteille alttiita uhrilampaita.

Miksi asiaa ei voisi ajatella päinvastoin. Saimme nähdä kuinka sankarit muuttuivat kiiltokuvista lihaksi, epäjumalista ihmisiksi. Kännäyshän on loistava esimerkki siitä, kuinka esikuvatkin ovat vain ihmisiä. Varsinkin kun urheilijoista yritetään rakentaa unelmavävyjä ja neitseellisiä sulottaria vaikka väkisin. Jääkiekkoilijoissakin on varmasti tapauksia, jotka julkisuudessa esittävät perheelleen omistautuneita koti-isiä, vaikka kuppia ja vierasta naista kaatuu kun julkisuuden silmä vain välttää. Enkä tarkoita herra Karalahtea.

Julkisuus on raakaa touhua ja nykytekniikan ansiosta näyttää yhä raaistuvan. Kännykkäkamerat ja käytöstapojen puute on tehnyt julkisuuden henkilöistä ansaintalähteen tai vähintään tirkistelijöiden riistaa. Ei riitä, että iltapäivälehdet jahtaavat, kuka tahansa kansalaisjournalisti voi saada oksentavasta kiekkoilijasta kympin taskun pohjalle kun lähettää kuvan juorulehteen. YouTubeen se pitää vähintään tiki laittaa. Eikä näitä "shakaaleja" käy lynkkaaminenkaan, koska miksi he toimisivat näin, ellei materiaalille olisi kysyntää, eli ihmisiä joita tirkistely kiehtoo.

Kuten edellä olevasta ehkä voi päätellä, jääkiekkoilijoiden juopottelu ei hetkauta allekirjoittanutta suuntaan jos toiseenkaan. Lähinnä kiekkojuhlinta aiheutti vain harmittoman mutta voimakkaan nolouden tunteen, varsinkin sillä hetkellä kun reilut kaksikymmentä kännistä kiekkosoturia heilui lavalla ilmakitaraa hinkaten.

Siinä sitä oltiin sankareita taas kaikki.

Lähteet: YLE Lahti / Juha-Petri Koponen