1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. valokuvat

Verkko vie valokuvat

Globaaliin mediaan ladattua valokuvaa ei voi mitenkään kontrolloida, sanoo digitaalisesta valokuvauksesta Lapin yliopistossa väittelevä Pertti Pitkänen. Intiimeistä kuvista voi tulla helposti osa maailmanlaajuista kuvastoa.

valokuvat
Yhteiskuntatieteiden tohtoriksi Lapin yliopistossa väittelevä Pertti Pitkänen
Lapin yliopisto

Valokuvan digitalisoituminen on kulkenut käsi kädessä median muuttumisen kanssa, Pitkänen sanoo.

- Ei ole olemassa yhtä tapaa ymmärtää valokuvaa, vaan kuvan merkitys on sidoksissa sen aikakauteen. Voidaan puhua esimerkiksi modernin kuvan ajasta, postmodernista kuvasta ja sitten tästä ajasta, jonka olen nimennyt globaalin median ajaksi.

- Aikaisemmin ei ollut tällaista esittämiskontekstia kuin nykyajan globaali media. Kun valokuvaaja laittaa kuvansa globaaliin mediaan, sitä ei saa sieltä mitenkään pois. Kuva ei myöskään pysy välttämättä samana kuvana vaan se alkaa elää omaa elämäänsä. Sitä, millä tavalla kuva kehittyy, ei voi valokuvaaja tai kukaan muukaan enää hallita.

Yksityisestä julkiseksi

Digitaalitekniikan sanotaan lisänneen kuvaamisen suosiota. Lähes jokaisella on nykyään kamera, vähintään matkapuhelimessa. Kuvia otetaan paljon ja niiden avulla myös kommunikoidaan jatkuvasti. Monet lataavat kuviaan esimerkiksi internetiin melko kritiikittömästi. Pitkänen ihmettelee ilmiötä:

- Olen hämmästynyt siitä, miten luottavaisesti ihmiset lataavat hyvinkin intiimejä kuvia nettiin. Jos kuviaan lataa, pitää käsittää, että ne voivat tulla vastaan ihan mistä tahansa. Esimerkiksi eroottiset kuvat päätyvät helposti pornosivuille eikä asiaan voi mitenkään vaikuttaa.

Myös monet ylpeät vanhemmat lataavat kuvia lapsistaan esimerkiksi Facebookiin tai lähettävät niitä sähköpostilla tuttaville.

- Tähän pätevät samat lainalaisuudet. Myös kuvat lapsista voivat tulla vastaan ihan mistä tahansa ja sähköpostillakin lähetetyt kuvat voivat jäädä naapurikoneen kovalevylle, josta ne sitten saattavat myöhemmin siirtyä eteenpäin. Tämä kannattaa tiedostaa.

Voiko kuviin luottaa?

Digitaalitekniikalla kuvien kopiointi on siis erittäin helppoa. Yhtä helppoa on kuvien käsittely ja muokkaaminen, jota jokainen voi tehdä kotikoneellaan. Eikä edes kuvan muokkaamattomuus tee siitä neutraalia otosta todellisuudesta: valokuva - siinä kuin teksti - on aina valinta, jossa on tietty näkökulma. Pitkänen sanookin, että kuvien välittämään sanomaan on suhtauduttava entistä kriittisemmin:

- Modernilla aikakaudella uskottiin usein, että valokuva on tallenne todellisuuden tapahtumista. Tähän ei ollut rationaalista syytä luottaa silloinkaan, mutta nyt viimeistään pitää kuulua yleissivistykseen sellaisen asian, että kuviin pitää suhtautua ihan samalla kritiikillä kuin kirjoitukseen tai puheeseen.

Valokuvaaja kiittää ja kumartaa

Digitaalitekniikka ja globaali media ovat siis muuttaneet kuvan roolia kommunikaatiossa. Yksityisestä tulee julkista osin vastoin kuvaajien tavoitetta ja toisaalta kuvista on entistä vaikeampi hahmottaa sitä, mitä ne todellisuudesta kertovat.

Yhtä aikaa digitaalisuus on tuonut mukanaan monia etuja: esimerkiksi opetuksen välineinä kuvia on entistä helpompi käyttää ja kuvien arkipäiväisestä käsittelystä on tullut monelta osin kätevämpää. Valokuvaajana myös Pertti Pitkänen kiittelee digitaalitekniikkaa:

- Ennen pimiötyöskentely saattoi valmisteluineen ja siivouksineen viedä koko päivän. Nykyäänhän kuvia voi kehittää ja käsitellä esimerkiksi vain tunnin päivässä, mikä tekee työstä joustavaa. Minulla ei ole ollut vaikeuksia sopeutua uuteen tekniikkaan.

Lähteet: YLE Lappi / Tapio Nykänen

Lue seuraavaksi