Energiaprofessori: Ydinvoima tekee Suomen lamauttamisesta helppoa

Energia-asiantuntija moittii, että terrorismin ja sodan uhkasta ydinvoimalle on vaiettu. Pelkona on muun muassa, että ydinvoiman lisärakentaminen tekee Suomen sähkönjakelun lamauttamisesta aiempaa helpompaa. Sähköntuotannon keskittyminen huolettaa myös sisäministeriötä.

Kotimaa
Loviisan ydinvoimalalaitoksen reaktorihalli.
Loviisan ydinvoimalalaitoksen reaktorihalli.YLE

Fukushiman turma nosti ydinvoiman riskit tapetille ympäri maailmaa, mutta energia-asiantuntijan mielestä Suomessa eletään yhä kuin lintukodossa. Aalto-yliopiston professorin Peter Lundin mukaan sitä ei ole huomioitu tarpeeksi, että ydinvoimaloista voi tulla iskukohteita.

- Keskitetyn energiatuotannon ja ydinvoiman suurista uhkakuvista on keskustelu Suomessa hyvin vähän, oikeastaan se ei ole ollut keskustelunaihe. On lähdetty siitä, että kun kaikki menee hyvin niin ongelmia ei ole, Lund moittii.

Lund varoittaa, että Suomessa isku Loviisan ydinvoimalaan voisi pahimmassa tapauksessa lamauttaa pääkaupunkiseudun.

- Jos ajatellaan, mitä seuraisi ydinlaitoksen joutumisesta terrori-iskun kohteeksi, niin pahimmat uhkaskenaariot saattavat johtaa Fukushiman tai Tshernobylin kaltaisiin onnettomuuksiin, Lund sanoo.

Lamauttaminen "nopeaa ja helppoa"

Professori Lund arvostelee myös sitä, että ydinvoiman lisärakentaminen tekee sähkönjakelun lamauttamisesta helpompaa, koska yli puolet Suomen sähköntuotannosta keskittyy parinkymmenen vuoden kuluttua kolmeen paikkaan, jos luvat saaneet reaktorit rakennetaan.

Lundin mukaan suomalainen yhteiskunta voidaan lamauttaa sähköverkkoon iskemällä nopeasti ja helposti.

- Jos vaikkapa yksi suuri muuntaja putoaa pois, niin saattaa kestää puoli vuotta tai jopa vuoden, että saadaan uusi muuntaja tilalle, Lund väittää.

Ministeriö: Riski tiedostettu

Sisäministeriöstä vastataan, että riski on tiedostettu. Esimerkiksi Olkiluodosta sähköntulo valtakunnanverkkoon ei lopu yhden linjan katkaisemiseen.

- Yhteyksiä on pyritty kahdentamaan. Tietysti se on ainakin alueellinen riski, että alueella saadaan laitoksista vähemmän energiaa, valmiusjohtaja Janne Koivukoski sisäministeriöstä sanoo.

Koivukoski myöntää, että energiantuotannon keskittämisessä on riskinsä.

- Viime aikoinahan meillä on syntynyt muutamia tällaisia keskitettyjä pisteitä, joissa tuotetaan yli kymmenen prosenttia Suomen sähköenergiasta, ja hiukan huolestuttavaa se tietysti on.

Varautuminen tulisi kalliiksi

Ydinvoimaloiden terroriuhasta väännetään parhaillaan kättä Euroopan unionissa, joka pohtii pitäisikö EU-alueen ydinvoimalat testata luonnononnettomuuksien lisäksi myös terrori-iskujen varalta.

Professori Lund heittää, että kunnollinen terrori-iskuihin varautuminen voisi tietää Suomessa jopa 5 - 6 miljardin euron lisälaskua. Lundin mukaan karkea arvio perustuu aiempiin kokemuksiin ydinturmista.

- Se perustuu havaintoon, että suurten ydinvoimalaonnettomuuksien jälkeen on tiukennettu turvanormeja, ja tätä kautta ydinvoiman hinta on kasvanut. Harrisburgin ja Tshernobylin onnettomuuksien jälkeen ydinvoiman hinta nousi kansainvälisten arvioiden mukaan 30 - 40 prosenttia, Lund selittää.

Vaikutukset dramaattisia

Vakava uhkakuva on myös totaalinen sota, jossa siviiliväestö olisi toisen maailmansodan tapaan sotatoimien kohteena. Takavuosina pohdittiin, että jos ydinvoima olisi ollut käytössä jo edellisen sodan aikana, osia Keski-Euroopasta olisi voinut olla asuinkelvotonta.

- Se on tietysti selvää, että jos ydinvoimala tuhotaan, saasteet leviävät vesistöihin ja ilmavirtojen mukana laajalle. Tällaiset alueet muuttuvat pitkäksi aikaa asumattomiksi, ja vaikutukset väestöön voivat olla dramaattisia, Lund sanoo.

- Sota uhkakuvana on Euroopassa pieni, mutta terrorismi on varmasti uhkakuva, joka nousee. Minusta tästä aspektista ei ole juuri keskusteltu, Lund sanoo.

Ydinvoimala ei todennäköinen iskukohde

Suomalaiset sotilas- ja turvallisuusasiantuntijat luottavat siihen, että ydinvoimalat eivät olisi sodassa todennäköisiä iskukohteita. Perustelu on, että isku olisi sotarikos, säteily voisi haitata hyökkääjääkin ja sähkönjakelun saa lamautettua helpommin juuri iskemällä sähköverkkoon.

- Pidän aika pienenä sitä riskiä, että niihin suoraan hyökättäisiin aseellisesti, mutta tietysti ne tällaisen kriittisen infrastruktuurin osasena ovat kohteena, jonka toiminta halutaan estää esimerkiksi katkaisemalla sähkönsyöttö ulospäin, sanoo valmiusjohtaja Koivukoski.

- Ne on kansainvälisin sopimuksin sovittu kohteiksi, joihin ei saa hyökätä. Nimen omaan jos puhutaan suomalaisista voimaloista, jotka on tarkoitettu vain sähköntuotantoon. Tietysti tilanne on toinen, jos voimaloissa tuotetaan ydinmateriaalia sotilaallisen toiminnan tueksi, Koivukoski jatkaa.

Lähteet: YLE Uutiset