Uniapnean hoito tehostuu ja siirtyy avoterveydenhuoltoon

Uniapneaoireet eli yölliset hengityskatkokset ovat nykyään yhä useamman suomalaisen vaivana. Oireet ovat jopa lisääntyneet niin, että esimerkiksi Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on painiskeltu resurssipulan kanssa.

Kuva: Kalle Niskala / YLE

Keuhkosairauksien ylilääkäri Hanna Rinne tituleeraa uniapneaa astman kaltaiseksi yleiseksi kansantaudiksi, josta kärsii kuutisen prosenttia suomalaisista.

Jos kansalaisten elopaino nykyisestä vain kasvaa, uniapneaa sairastaa jatkossa vieläkin useampi, sillä uniapnea on tyypillisimmillään ylipainoisen ihmisen ongelma, toteaa ylilääkäri Hanna Rinne.

- On silti normaalipainoisia potilaita, joilla ylähengitysteiden ja nielun rakenne ovat sellaisia, että apnea kehittyy.

Valtakunnallinen suositus

Marraskuussa tehtiin uusi valtakunnallinen käypä hoito suositus uniapneaan. Tätä hoitoketjuun liittyvää uudistusta on nyt tuotu Keski-Pohjanmaalle.

- Hoidon porrastus oli aiemmin meillä ongelmallista. Erikoissairaanhoidon resurssit hoitoon ja erityisesti kontrollointiin ovat olleet riittämättömät. Parempi hoito tavoitteena avoterveydenhuollon kanssa aloitettiin yhteinen projekti, kertoo ylilääkäri Rinne.

Hoitoketju uudistuu alku- ja loppupäästä, toteaa ylilääkäri Hanna Rinne.

- Muutokset tarkoittavat lähinnä siinä, että me erikoissairaanhoidossa esitämme toiveita lähettävälle taholle alkututkimusten ja potilaan esivalmistelun suhteen tarkennetusti, jotta erikoissairaanhoidon tehtävä kohdentuisi siihen, mihin sen on syytäkin. Eli muut uniapneaan tai sen oireisiin vaikuttavat taustekijät on selvitelty ennen erikoissairaanhoidon tutkimuksia.

Seuranta uusiksi myös

Lisäksi toteutuneen hoidon kontrollit, kun hoito on onnistuneesti ollut vuoden käytössä, siirretään avoterveydenhuollon vastuulle. Sairaala sopii avoterveydenhuollon kanssa, että potilaat kutsutaan terveyskeskusten uniapneavastuuhoitajien kontrollikäynnille ensi kerran. Kutsukäytäntö on siis saatu luotua avoterveydenhuoltoon, kiittelee ylilääkäri Rinne.

Samalla, kun hoitoketjua rukataan, erikoissairaanhoito on uuden tehokkuusvaateen edessä. Toukokuussa muuttunut terveydenhuoltolaki määrittää, että hoitotakuun on toteuduttava kolmen kuukauden sisällä, eikä aiemman puolen vuoden. Tämä on ylilääkäri Hanna Rinteen mukaan keskussairaalan keuhkosairauksien osastolle haasteellista.

Uniapnea väsyttää

Uniapnean tyypillisin oire on päiväväsymys. Yön aikana potilaan ylähengitysteiden pehmeät rakenteet löystyvät siten, että hengitys salpautuu, tulee mekaaninen tukos löysien pehmeiden rakenteiden tukkiessa hengitystiet. Tästä seuraa hengityskatkoksia, johon liittyy happisaturaation laskua.

Ylilääkäri Hanna Rinne kuvailee, että huono yöuni tuo potilaalle yliviretilan. Koko yön aikana ei tule levollista, rentouttavaa unta. Potilaat ovat väsyneitä päivällä, johon voi liittyä tarkkaavaisuushäiriöitä ja keskittymisongelmia sekä aamupäänsärkyä.

Uniapneaa sairastava kuorsaa usein. Pelkkä kuorsaus ei kuitenkaan välttämättä tarkoita uniapneaa.

Maski kasvoille yöksi

Uniapneaa hoidetaan ylipainemaskihengityksellä eli cpap-hoidolla. Sillä pystytään yön aikana pitämään ylähengitystiet auki ylipaineilmasillan avulla. Usein maski on yöllinen seuralainen loppuelämän ajan.

Kuorsausta ja lievää uniapneaa voidaan hoitaa nielun avarrustoimenpiteillä, joita korvalääkäri tekee.

Ylilääkäri Hanna Rinteen mukaan elämäntapamuutoksilla voidaan puuttua uniapneaan tai ehkäistä sen kehittymistä. Painonpudotus, tupakoinnin lopettaminen ja nenän limakalvojen hoito sekä tukkoisuuden vähentäminen saattavat auttaa. Näillä keinoin alkava uniapnea voidaan jopa ehkäistä kokonaan.