Ulkomaisten sotilaiden lapsia luultua vähemmän

Ulkomaisten sotilaiden lapsia syntyi toisen maailmansodan aikana Suomessa luultua vähemmän. Tuoreen Saksalaisten ja neuvostosotilaiden lapset -kirjan mukaan Suomessa syntyi jatkosodan aikaan noin tuhat ulkomaisten sotilaiden lasta. Aiemmin on arvioitu, että pelkästään saksalaisten sotilaiden jälkeläisiä olisi Suomessa tuhansia.

Kotimaa
Sota-ajan mustavalkoisessa kuvassa nuorimies työntää lastenvaunuja kylänraittia pitkin.
Tänään julkaistun kirjan mukaan Suomessa syntyi jatkosodan aikaan noin tuhat lasta, joiden isä oli ulkomainen sotilas.

Ulkomaisten sotilaiden lapsista kertova kaksiosainen teos pohjautuu Kansallisarkiston tutkimukseen, jossa on selvitetty paitsi lasten määrää, myös heidän asemaansa sodanjälkeisessä Suomessa.

Tutkimuksen mukaan muutamat tuhannet naiset seurustelivat jatkosodan ja Lapin sodan aikana ulkomaisten sotilaiden kanssa. Suhteiden tuloksena Suomessa syntyi noin 700 saksalaisen sotilaan lasta ja noin 200 neuvostosotavangin lasta. Suomalaisnaiset synnyttivät lapsia myös ulkomaisille vapaaehtoisille ja valvontakomission jäsenille.

Lasten määrä näyttää tutkimuksen perusteella jäävän noin tuhanteen, kun aiemmin heitä on luultu olevan tuhansia, sanoo tutkimusprojektin johtaja Lars Westerlund Kansallisarkistosta.

Traumaattisia kokemuksia

Eniten suomalaisnaiset seurustelivat saksalaissotilaiden kanssa. Lapsista valtaosa syntyi Pohjois-Suomessa lähinnä kansakoulutaustaisille, noin 20-25-vuotiaille naisille. Seurustelu saksalaisen aliupseerin kanssa toi mukanaan sosiaalisen nousun - kunnes sota oli ohitse ja sotilaat palasivat kotiin, jossa heillä usein oli jo suhde, jopa lapsia.

Suomeen jääneiden äitien ja lasten asema vaikeutui ja moni lapsi päätyi adoptoitavaksi tai lastenkotiin, kuten Riitta Jylhä.

- Meitähän halveksittiin, äiti oli huora ja minä olin saksalaisten äpärä. Kun synnyin, niin viikon vanhana vietiin lastenkotiin, jossa olin seitsemän vuotta.

- Sieltä minut haettiin, kun koulu alkoi. Minulla oli isäpuoli siinä vaiheessa, mutta enhän minä tuntenut niitä ihmisiä sillä tavalla ja äiti ei oikein ilmeisesti jaksanut rakkauttaan osoittaa, kertoo 1960-luvulla Ruotsiin muuttanut Jylhä.

Jylhä on tyytyväinen, että sotilaiden lapset ovat nyt päässeet esiin ja käsittelemään traumojaan.

- Lajitoverit nimenomaan ovat minua auttaneet. Olen tosi onnellinen, että vihdoinkin uskallan tulla kaapista ulos. Ihmisarvo se on minullakin ja lajitovereilla, siitä huolimatta, että me ollaankin saksalaisia, sanoo Riitta Jylhä.

Adoptio hyväkin vaihtoehto

Lars Westerlund kertoo tutkimuksen osoittavan, että parhaiten pärjäsivät lapset, jotka tulivat adoptoiduiksi hyviin perheisiin. Muilla oli selvästi vaikeampaa.

Erityisen surkeassa asemassa olivat neuvostosotavankien jälkeläiset ja heidän äitinsä. Noin 600 suomalaisnaista oli suhteessa neuvostovankeihin. Jo seurustelu oli yleensä pidetty salassa ja naiset vaikenivat lastensa isästä.

Silti Suomessa kohtelu on ollut maltillisempaa kuin Norjassa, Tanskassa ja Ranskassa, kertoo Lars Westerlund.

Myös suomalaiset sotilaat jättivät jälkeensä lapsia. Jatkosodan aikana suomalaissotilaat tekivät runsaat 800 lasta paikallisten naisten kansa miehitetyssä Itä-Karjalassa.

Lähteet: YLE Uutiset