Soodapuhallus helpottaa hirsitalojen entisöintiä

Soodapuhalluksesta on tulossa käyttökelpoinen apu vanhojen hirsitalojen puhdistamisessa. Rovaniemellä aloitettiin maanantaina suojellun Lähteentien pirtin maalatun ulkoseinän puhdistaminen soodapuhalluksella. Puhdistustapa kiinnostaa muun muassa Lapin Ely-keskusta, koska Lapissa on kymmeniä vastaavanlaisia hirsisiä uudistamiskohteita.

Kotimaa
Lähteentien pirtti
Lähteentien pirtin seinä puhdistetaan soodapuhalluksella.YLE/Raimo Torikka

Lähteentien pirtti on rakennettu hirsistä vuonna 1949 Rovaniemen käsityökouluksi nykysijoilleen. Sen jälkeen talo on kokenut useita muutoksia ja ulkoseinä on maalattu useampaan kertaan.

Talon nykyinen omistaja haluaa eroon surkeaksi rapautuneesta keltaisesta lateksimaalista ja palauttaa näyttävälle hirsitalolle perinteisemmän eli punamultavärin.

Koska suojellun hirsitalon maalinpoisto on vanhoin keinoin todella vaativa urakka, kokeillaan helpompaa soodapuhallusta.

-Se soveltuu menetelmänä lähestulkoon pinnalle kuin pinnalle. Sitä voidaan käyttää auton ja rakennusten maalipintojen poistoon, puu, betoni, tiili ja homeenpoistossa jos on laajoja pintoja, selvittää rovaniemeläinen soodapuhallusyrittäjä Jukka-Pekka Jaukkuri.

Jaukkurin mukaan soodapuhalluksessa ei ole hiovaa ominaisuutta ollenkaan niinkuin hiekkapuhalluksessa, joten se soveltuu myös herkkien pintojen puhdistamiseen.

-Se soodakide muuttuu aivan tomuksi sitten kun se on iskeytynyt puhdistettavan kohteen pintaan.

Uudistettavia kohteita löytyy

Soodapuhallus on kehitetty jo 80-luvulla, mutta esim Lappiin se on rantautunut muutama vuosi sitten. Puutaloja on puhdistettu ja myös hirsirakennuksia jonkin verran joten nyt soodapuhalluksesta on kiinnostunut myös Lapin Ely-keskus.

Lähteentienpirtin puhdistustyötä oli seuraamassa kulttuuriympäristövastaava Tapio Pukema Lapin Ely-keskuksesta.

-Hyvin paljon on kohteita. Ongelma on monessa paikassa juuri tämmönen eli tämä on väärällä maalilla maalattu ja niitten puhdistamienen on ollut tosi ongelmallista joten jospa tästä löytyisi se apu.

Koska suojelukohteen hirsipinta pitää säilyä mahdollisimman hyvänä niin tutkittiin ensimmäinen pyhallusjälki tarkkaan.

-Tässä nyt jonkun verran näkyy tämä viilutusjälki joka ei siitä tavallaan kulunut pois. Toivottavasti tämä sitten on tätä parasta antia, että puu ei muuallakaan sitten käyttäydy tämän kummemmin, että oikein hyvä.

Lähteet: YLE Lappi