Mystistä keittokuulaa tutkitaan Voikkaalla

Voikkaan vanhan sellutehtaan purkamisen yhteydessä rakennuksen uumenista löydettiin mielenkiintoinen vanha laite. Munanmuotoinen jättiläinen paljastui sellunkeittosukkulaksi.

Kotimaa
Keittosukkula.
Sellunkeittosukkula paljastui Voikkaan vanhan tehtaan purkutöiden yhteydessä.YLE / Kirsi Partanen

Suuri raudasta niitattu säiliö löydettiin purkutöissä tehtaan alakerrasta. Sellunkeittosukkulaksi osoittautunut laite painaa arviolta 75 tonnia ja yltää noin viiden metrin korkeuteen. Kymenlaakson museon rakennustutkija Timo Lievonen on käynyt paikalla tutkimassa löytöä.

- Kone on ollut sijoitettuna betonipalkkien väliin, rakennelma viittaa 1900-luvun alkupuoleen, Lievonen kertoo.

Sukkula saattaa olla vieläkin vanhempi, sillä koneita oli teollisuudessa tapana kierrättää.

- Monestikin tuotiin esimerkiksi Saksasta koneita, jotka täällä laitettiin kasaan ja hyödynnettiin sitten uudestaan, Lievonen toteaa.

Aikalaiskertomukset paras tiedon lähde

Vanhalla sellutehtaalla 1960-luvulla työskennellyt Aarne Karjalainen muistaa keittosukkulan hyvin.

- Se oli sellanen soikea, kananmunanmuotoinen. Se oli tehty raudasta ja siellä sisällä oli erikoismuuraus tiilistä. Puuhakkeet keitettiin siellä massaksi, Karjalainen muistelee.

Hakkeella oli oma säiliönsä, josta se laskettiin luukun kautta keittokuulaan. Jokainen työvuoro teki kaksi keitosta. Karjalainen teki töitä nk. massanmättäjänä betonibunkkerissa, johon sellu keittimestä pumpattiin.

- Siellä hakkeet huuhdeltiin hapoista ja massaa seisotettiin, jotta se kuivuisi. Sitten vasta se mätettiin talikoiden kanssa kuljettimille, josta se meni omiin altaisiinsa ja sieltä paperikoneelle, Karjalainen kuvailee.

Karjalainen työskenteli tehtaalla viitisen vuotta ennen kuin se vuonna 1964 suljettiin. Työntekijät siirtyivät Voikkaalta Kuusanniemeen.

- Sieltä tuli sitten minulle se kokin ammatti. Kun tietokoneet tuli ne veivät minulta työmaan ja jouduin mäntyöljykeittämölle, Karjalainen nauraa.

Mäntyöljy keiteltiin höyryllä tehtaan jätteistä.

- Samantyylinen kuula oli sielläkin, Karjalainen lisää.

Kuulan säilyttäminen ei museon vastuulla

Kymenlaakson museo on tallentanut keittosukkulan arkistoihinsa valokuvin, mutta laitteen historian se voi selvittää vain pääpiirteissään.

- Meillä ei museona ole resurssia paneutua tähän syvemmin, rakennustutkija Timo Lievonen toteaa.

Museon rooli vanhalla tehtaalla päättyi käytännössä päätökseen jättää rakennus suojelematta ja löydöksen kohtalon on purkuyrityksen käsissä.

- Siitä on neuvottelua käynnissä, että jos jollakin taholla olisi mahdollisuus siirtää sukkula jonnekin esimerkiksi muistomerkiksi.

Lähteet: YLE Kymenlaakso / Jenni Poranen