Yliopisto testaa atsaleoita – Riihimäki saa uuden puiston

Riihimäen uusi atsaleapuisto on tärkeä osa Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitoksen kloonikoetta. Vahteriston metsäiselle suoalueelle istutettiin alkuviikon aikana noin 160 atsalean tainta. Kaikkiaan puisto saa noin 200 atsaleaa.

Puutarhuri Matti Puhakka Riihimäen kaupungilta ja Terttu Parkkari Helsingin yliopistolta istuttamassa atsaleoita Riihimäellä. Kuva: YLE / Tiina Kokko

RIIHIMÄKI Helsingin yliopisto on tehnyt puistoatsaleoiden risteytyksiin liittyviä kokeita jo 1990-luvun alusta lähtien. Näiden kokeiden perusteella myyntiin onkin tulossa muutamia uusia kotimaisia atsalealajikkeita.

Kokeissa on tarkasteltu sekä atsaleoiden talvenkestävyyttä, kukintaa sekä ruskaa, joka on kuin atsalean toinen kukinta. Myös tauteihin liittyvät havainnot ovat osa kokeita.

Ensimmäisten kloonikokeiden perusteella valittiin atsalearisteytysten kerma, ja nyt tämän kerman parhaimmiston kanssa jatketaan kokeita Riihimäellä, Salossa, Kuopiossa ja Jyväskylässä, kertoo tutkimusteknikko Terttu Parkkari Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitokselta

Riihimäellä suomaastossa

Riihimäen koealue eroaa muista siinä, että se sijoitetaan soiseen metsämaahan. Muut koealueet ovat kaupunkien perinteisissä puistoissa.

Riihimäen Vahteriston alueelle istutetaan tämän ja ensi vuoden aikana kaikkiaan noin 200 atsalean tainta.

- Näitä taimia tullaan havainnoimaan vähintään viisi vuotta, ehkä seitsemän vuotta. Sen jälkeen toivotaan, että 26 alkuperästä toivottavasti 6 - 8 ovat niin hyviä, ehkä kymmenenkin, jotka voisimme lajikkeeksi laskea. Jos näin käy, silloin näitä kotimaisia jalosteita löytyisi taimikaupasta kotipuutarhureiden ja myös julkisten istutusten käyttäjille, Parkkari selittää.

Terttu Parkkari vetoaa kaupunkilaisiin, jotta atsaleat jätettäisiin puistossa rauhaan niin tutkimuksen kuin puistonkin vuoksi. Vielä tänä kesänä atsaleat eivät kuki.

Tutkimuksen päättymisen jälkeen atsaleat jäävät riihimäkeläisten iloksi.