Joka neljäs viinipullo Chilestä

Chileläiset viinit ovat suomalaisten suosikkeja. Lähes neljännes viime vuonna myydystä viinistä oli Alkon mukaan chileläistä, kun osuus vielä vuosituhannen vaihteessa jäi alle kymmenekseen. Eurooppalaisviinit jäävät chileläisten jalkoihin, vaikka niiden tarjonta onkin suurempaa.

talous
Kauppias esittelee viinipulloa chileläisessä viinikaupassa.
Chileläinen viini käy kaupaksi Suomessa.

- Chilen viinien myynti on volyymillisesti isoin Alkossa, koska kuluttajat niitä ostavat eniten. Itse tarjonta eli tuotelukumäärä valikoimassamme ei ole sen isompaa, suorastaan päinvastoin jos vertaa muutamiin eurooppalaisiin viinimaihin. Kyllä tässä on selkeä kuluttajakysyntä taustalla, sanoo Alkon tuoteryhmäpäällikkö Petri Aalto.

Hän arvelee suosion syyksi hinta-laatusuhdetta, mutta myös sitä, että chileläisiä viinejä on helppo ostaa. Niiden etiketit ovat usein selkeämpiä kuin esimerkiksi eurooppalaisilla viineillä, ja helpot etiketit jäävät helposti mieleen.

Viiniä vientiin

Chile on vanha viinintuottajamaa, mutta merkittävän viennin se aloitti vasta 1980-luvulla. Nyt Chile on Ranskan, Italian, Espanjan ja Australian jälkeen maailman viidenneksi suurin viinien viejä.

Viini on yksi Chilen merkittävimmistä vientituotteista, mutta chileläisten oma viininkulutus on kuitenkin edelleen alhaisempaa kuin esimerkiksi naapurimaissa, ja monet viinit valmistetaan pelkästään vientiin.

Naiset poimivat

Suomeen tuotavaa viiniä valmistuu mm. Casablancan laakson alueella. Casas del Bosquen tila on tuottanut viinejä kohta parikymmentä vuotta, ja rypäleiden kanssa on opittu tarkoiksi. Poimijaksikaan ei kelpaa kuka hyvänsä.

- Rypäleet ovat hyvin herkkiä, ja niitä on viinin laadun varmistamiseksi käsiteltävä hellävaroen. Poimimisesta maksetaan urakkapalkka, eli tienesti on sitä suurempi mitä enemmän saa poimittua. Se ei oikein sovi miehille, sanoo tilan maatalousteknikko Carolina Monsalve.

Monsalven mukaan miehet alkavat aina jossain vaiheessa mättää rypäleitä liian vauhdikkaasti, eivätkä poimijoiksi enää nykyään kelpaa kuin naiset.

Kovin vauhdikasta menoa viini ei siedä vielä valmistusvaiheessakaan. Hämärässä tammitynnyreiden täyttämässä huoneessa soi rauhallinen musiikki.

- Se soi joka päivä 24 tuntia vuorokaudessa, jotta viini saisi rauhoittua, sanoo Carolina Monsalve.

Kännykätkin hän pyytää panemaan pois päältä - jotta viini ei vain häiriintyisi.

Lähteet: YLE Uutiset / Minna Asikainen