Naisten housujen käyttö oli maailmanlopun enne

Housut ovat perinteisesti olleet vain miesten vaate, johon naisten ei ole sopivaa pukeutua. 1900-luvun alussa tehdyt ensimmäiset aloitteet housujen käyttöönotosta naisillakin herättivät runsaasti keskustelua puolesta ja vastaan.

kulttuuri
Naisia hiihtämässä.
Kaksi naisten ensimmäisten hiihtokurssien osaanottajaa harjoittelemassa Kuopiossa tammikuussa 1928.Suomen Urheilumuseo

Filosofian maisteri Arja Turunen tutki väitöskirjassaan, miten naisten housujen käyttöön suhtauduttiin suomalaisissa naistenlehdissä 1889–1945. Väitöskirjan nimi on ”Hame, housut, hamehousut! Vai mikä on tulevaisuutemme? Naisen päällyshousujen käyttöä koskevat pukeutumisohjeet ja niissä rakentuvat naiseuden ihanteet suomalaisissa naistenlehdissä 1889–1945” .

Tutkimuksen aineistoon kuului kaupallisia naistenlehtiä, kuten Kotiliesi ja Eeva, naisten järjestölehtiä, kuten Lotta Svärd-lehti, Marttaliiton Emäntälehti, sosialidemokraattisen naisliiton Toveritar sekä naisliikkeen lehdet Koti ja Yhteiskunta ja Naisten Ääni. Vertailuaineistona oli Suomen Kuvalehti.

Housut säädyttömiä

Suomalaiset naistenlehdet rohkaisivat naisia käyttämään housuja urheilu- ja työvaatteina jo 1920- ja 1930-luvuilla. Suomen Kuvalehdessä naisten housujen käyttöön sen sijaan suhtauduttiin huvittuneesti ja paheksuen. Yleinen suhtautuminen muuttui vasta sota-aikana. Kesti aina 1960- ja 1970-luvuille kunnes housuista tuli hyväksytty vaate naisille.

- Naisten kannustaminen housujen käyttöön oli osa naistenlehtien suurempaa tavoitetta suomalaisen pukeutumiskulttuurin muuttamiseksi. Kansanomaisessa ajattelussa naisten housujen käyttö oli maailmanlopun enne ja säädyttömyyden ilmaus. Naistenlehdet opettivat, että käytännöllinen ja terveellinen pukeutuminen on nykyaikaisen sivistyksen merkki, Turunen kertoo.

Housuissa hiihtämään

Tärkein tekijä housujen käyttöönotolle oli sotien välisen ajan hiihtoinnostus. Suomalaisia kannustettiin ladulle kansanterveyden ja hiihtokansan maineen nimissä. Vaatimus hiihdon harrastamisesta esitettiin myös naisille, mikä uudisti naiskuvaa aktiivisempaan suuntaan.

- Naistenlehdet esittivät housupukuisen, murtomaahiihdon taitavan ja vauhdikkaasti etenevän hiihtäjättären nykyaikaisen naisen esikuvaksi.

Sota-aikana housut sallittiin

Vastustajien mielestä housut muuttivat naiset miesmäisiksi. Myös naistenlehdet määrittelivät naisten housujen käytölle selkeät rajat.

- Julkiselle paikalle naisilla ei ollut housupukuisena asiaa, kunnes sota-aika muutti tilanteen, ainakin osittain, Turunen kertoo

Kotirintaman arki edellytti naisilta käytännöllistä pukeutumista, mutta naisille huomautettiin, että miehet voivat paheksua housujen käyttöä. Siksi naisia neuvottiin käyttämään hametta, kun mies on rintamalta lomalla. Miehet kokivat naisten housujen käytön uhkana: mitä he sitten panevat päällensä, jos nainen on ottanut miehensä tai veljensä housut käyttöönsä?

- Sodan loppuvaiheessa naistenlehdetkin alkoivat toivoa, että naiset vähentäisivät housujen käyttöä, sillä hametta käyttävä nainen loi sota-ajan arjen keskelle häivähdyksen rauhan ajan tunnelmaa.

Arja Turusen etnologian väitöskirjan tarkastustilaisuus oli perjantaina Jyväskylän yliopistossa

Lähteet: YLE Uutiset/Minna Rinta-Tassi