Saaren kartano taiteilijoiden suosiossa

Taiteilijat kiittelevät Mynämäen Saaren kartanossa kolme vuotta toiminutta taiteilijaresidenssiä. Koneen Säätiö hankki kartanon haltuunsa vuonna 2006, ja nyt kartano ja siihen kuuluvat rakennukset on kunnostettu. Se tarjoaa vuosittain kymmenille eri alojen taiteilijoille ja tutkijoille ainutlaatuisen työskentely-ympäristön kahden - kolmen kuukauden jaksoksi. Koneen Säätiön tarkoituksena on kehittää taiteilijaresidenssiä yhä kansainvälisempään suuntaan.

Saaren kartanon päärakennus on vuodelta 1779. Nykyään päärakennuksessa sijaitsevat taiteilijaresidenssin henkilökunnan työhuoneet. Kuva: YLE / Vesa-Matti Ruuska

Saaren kartanon taiteilijaresidenssi on muutaman toimintavuotensa aikana muodostunut jo käsitteeksi kulttuuriväen piirissä. Residenssissä työskenteli viime vuonna jo 42 taiteilijaa, tutkijaa ja taitelijaryhmää. Taiteilijat kiittävät kilvan Mietoistenlahden kainalossa sijaitsevan kartanon olosuhteita.

Tällä hetkellä kartanomiljöön rauhasta nauttii yksi tutkija ja seitsemän taiteilijaa.

Taiteilijat tyytyväisiä

- Tällaista työrauhaa minulla ei ole ollut koskaan. On mahtavaa, kun voin syventyä täysillä työskentelyyn ja nauttia siinä ohessa tästä miljööstä, sanoo tamperelainen tanssi- ja kuvataiteilija Outi Yli-Viikari.

Saaren kartanon taiteilijaresidenssin valtteja ovat upea luonto, asianmukaiset työskentelytilat ja monitaiteellinen vuorovaikutus.

- Tällaisten paikkojen olemassaolo kertoo taiteilijalle siitä, että joku välittää ja haluaa tarjota tällaisia tilaisuuksia. Residenssi tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden olla rauhassa tekemisensä kanssa, hyrisee lappeenrantalainen kirjailija Teemu Kaskinen.

Yli-Viikari ja Kaskinen korostavat lisäksi taiteilijoiden keskinäisen vuorovaikutuksen merkitystä.

- Oman työn ohella on upeaa järjestää yhteisiä illanviettoja tai käydä kollegan kanssa vaikka mato-ongella, kuvailee Kaskinen.

Oma rooli selvillä

Kevät on Saaren kartanossa erittäin vilkas ja työntäyteinen. Taiteilijoiden piirissä residenssillä on erittäin hyvä maine. Hakijoita on jo moninkertaisesti enemmän, kuin paikkoja on tarjolla.

- Meillä on sääntönä, että otamme vastaan vain valmiita ammattitaiteilijoita, niin nuoria kuin pidemmälle ehtineitä. Ulkomaalaisten osuutta on tarkoitus vielä lisätä. Ideana on, että kukin ryhmä olisi mahdollisimman monipuolinen kombinaatio, selvittää Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Hanna Nurminen.

Koneen Säätiöllä on takanaan pitkä historia. Tällä vuosituhannella se ryhtyi aktiivisesti etsimään uusia tieteen, taiteen ja kulttuurin tukemisen muotoja.

- Meidän tapauksessa on niin, että haluamme kulkea suomalaisen julkisen taiteen valtavirtaa vastaan. Liikumme mielellämme taiteen marginaaleissa ja tarjoamme jotakin uutta, kiteyttää Nurminen Koneen Säätiön roolia.