Suomeen perusteilla korotonta lainaa tarjoava pankki

Suomessa aloitellaan korotonta pankkitoimintaa Ruotsin esimerkin mukaisesti. JAK Finland -osuuskunnan jäsenet säästävät ja lainaavat rahaa toisilleen ilman korkoa. Osuuskunnan perustamisasiakirjat ovat parhaillaan Patentti -ja rekisterihallituksen käsittelyssä.

talous
Kuva Jak-pankin verkkopalvelujen etusivusta.
YLE

JAK Finlandin puuhamies, osuuskunnan puheenjohtaja Antti Ahonen löysi korottoman pankkitoiminnan ensin netistä. Ruotsalainen JAK Medlemsbank oli juuri järjestämässä koulutusta Malmössä, johon Ahonen päätti osallistua.

- Kyse on eettisestä, yhteisöllisestä, pienimuotoisesta säästämis- ja lainoitustoiminnasta, jokaisen ihmisen arkisen elämän tarpeisiin, Ahonen kuvailee.

Ruotsissa JAKilla on 36 000 jäsentä sekä virallisen pankin status. Suomessa osuuskunta vasta käynnistelee toimintaansa.

Toisin kuin perinteisissä pankeissa, JAKissa talletukset tai lainat eivät kasva korkoa. Toiminnalla ei myöskään tavoitella voittoa.

- Toki korko on säästäjälle mukava asia, mutta lainanottajalle se on ikävä asia. Ja mitä suurempi laina, sitä suuremmassa määrin se on ikävä asia. Eli kun me jättäydymme kokonaan pois korkomaailmasta, meidän näkemyksen mukaan se helpottaa ihmisten elämää, Ahonen perustelee.

Lainasta maksetaan kuluja

Jatkossa JAK Finlandin jäsenille on tarkoitus myöntää ”kulutusluoton kokoisia lainoja”, Ahonen kuvailee, vaikkapa uuden auton tai pesukoneen hankintaan.

Säännöt edellyttävät myös säästämistä, mikä käytännössä sulkee pois hyvin suuret lainasummat.

Ilmaiseksi rahaa ei irtoa edes osuuskunnasta. JAK Finlandin vuotuinen jäsenmaksu on 30 euroa, ja lisäksi lainasta on maksettava lainasumman mukaan porrastettuja lainanhoitokuluja. Maksuilla katetaan osuuskunnan toimintamenot.

Korko on korvausta ajasta

Rahoituksen asiantuntijoilta koroton pankkitoiminta saa varauksellisen vastaanoton. Korko on usein piilotettu muihin maksuihin.

JAK Finland ei myöskään ole talletussuojarahaston jäsen. Jos osuuskunta osoittautuisi syystä tai toisesta maksukyvyttömäksi, jäisivät tappiot jäsenten kannettavaksi, huomauttaa Finanssivalvonnan lakimies Jari Synkkänen.

Korko tai korottomuus ei sekään ole uusi keksintö, rahoituksen professori Sami Torstila Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta kertoo.

- Voi ajatella, että rahalla on aika-arvo. Ihmiset odottavat korkoa vastineeksi siitä, että kuluttavat myöhemmin, eivätkä ennemmin, Torstila määrittelee.

Torstilan mukaan ensimmäiset tunnetut velkakirjat, joihin korko on kirjattu, ovat peräisin Babyloniasta noin 820 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Koron periminen on kielletty muun muassa islamissa. Maailmalle onkin syntynyt aktiivinen islamilaisen pankkitoiminnan sektori.

Lähteet: YLE Uutiset / Katriina Kettunen