1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Toholammilla ostokset voi maksaa tohoilla

Toholammin kunnassa halutaan edistää paikallista yritystoimintaa oman paikallisvaluutan avulla. Tohoksi nimetty raha on käytössä nyt jo neljättä vuotta, ja sillä halutaan lisätä kunnan omien palveluiden ostamista ja tukea pieniä ja keskikokoisia yrityksiä.

Kotimaan uutiset
Viiden tohon seteli.
Toholammilla voi maksaa kunnan omalla paikallisrahalla. Kuvassa on viiden tohon seteli.

Keskipohjanmaalaisessa Toholammin kunnassa on voinut maksaa ostoksensa jo neljän vuoden ajan omalla paikallisrahalla. Tohoksi nimettyä rahaa kiertää kunnassa vuosittain noin parinkymmenen tuhannen euron edestä.

- Tällaiset pienet paikkakunnat niin kuin Toholampikin ovat suurien paikkakuntien ja kauppakeskusten puristuksissa. Tietyntasoinen palvelu pitäisi pystyä säilyttämään, kertoo Toholammin Kehityksen yritysneuvoja Tuomas Sarjanoja.

Hän vastaa tohon markkinoinnista kunnan yrityksille ja rahaliikenteen kirjanpidosta.

Paikallisraha ei korvaa euroja

Omaa paikallisrahaa on Toholammilla jaettu muun muassa opiskelustipendeinä ja urheiluseurojen palkintoina, mutta sillä käydään myös kauppaa. Paikallisraha kelpaa niissä yrityksissä, jotka ovat mukana toho-järjestelmässä.

Tuomas Sarjanojan mielestä oma paikallisraha on keino vedota kuntalaisten hankitapäätöksiin:

- Paikallisuuden lisäksi halutaan lisätä yhteistyötä ja parantaa palveluja.

Kunnan yrittäjät tuovat tohonsa kehityskeskukseen, jossa ne vaihdetaan takaisin euroiksi. Paikallisraha siis vain täydentää virallista valuuttaa.

Kaupunkitaloustieteen professorin Heikki A. Loikkasen mukaan paikallisraha toimii aina virallisen rahan rinnalla. Sen käytössä liikutaan kuitenkin lain näkökulmasta kartoittamattomilla vesillä.

- Paikallisrahoista on pankkipiireissä tehty erillisselvityksiä, ja ne nähdään markkinajippoina, joilla houkutellaan ihmisiä käyttämään lähipalveluja.Niin kauan kun toiminta säilyy pienimuotoisena, niin sen on annettu elää tällä harmaalla alueella.

Ylikansallisia yrityksiä vastaan

Paikallisrahasta hyötyvät lähinnä paikalliset yrittäjät, kuten kampaajat, suutarit tai vaikkapa maataloustuottajat. Selvää on, että jos kunnassa on palveluita monipuolisesti, paikallista rahaakin on helpompi kuluttaa.

Professori Loikkasen mukaan paikallisuuden tukemisen voi nähdä osana globalisaatiota ja keskittämistä vastustavaa liikettä.

- Työn ja tavaroiden kierrätys ja niiden mukana paikallisrahajärjestelmätkin ovat kannanotto talouskeskusteluun, Loikkanen sanoo.

Tuomas Sarjanoja uskoo, että kunnan oma raha on lisäksi tapa kehittää pitkäjänteisesti paikallista palvelua ja kauppaa:

- Tällä tavoin ei oltaisi suurten kauppakeskusten ja markkinamekanismien armoilla. Luulisin, että monessa kunnassa saattaisi olla hyvä pysähtyä pähkäilemään, mitä omalla paikallakunnalla voisi palveluiden kysynnän ja kehittämisen eteen tehdä.

Lähteet: YLE Uutiset / Anna Saraste

Lue seuraavaksi